Metsä

MTK vakuuttaa, että metsissä riittää puuta uusille tehdashankkeille

Metsä 11.05.2018

Puun hankinta kannolta tehtaan portille ratkaisee kannattavuusyhtälön.


Sami Karppinen
Äänekosken biotuotetehdas on parantanut kuitupuun kysyntää.
Äänekosken biotuotetehdas on parantanut kuitupuun kysyntää.
Marita Waenerberg
Metsä Group on käynnistänyt esiselvityksen Kemin sellutehtaan uusimisesta. Samalla tontilla toimii myös kartonkitehdas.
Metsä Group on käynnistänyt esiselvityksen Kemin sellutehtaan uusimisesta. Samalla tontilla toimii myös kartonkitehdas.
Arkisto
Finnpulpin Kuopioon suunnittelema biotuotetehdas kiristäisi kilpailua kuitupuusta koko keskisessä Suomessa.
Finnpulpin Kuopioon suunnittelema biotuotetehdas kiristäisi kilpailua kuitupuusta koko keskisessä Suomessa.

Metsäteollisuus on lisännyt puunkäyttöä ja suunnittelee uusia hankkeita. Se kiristää kilpailua puusta. Puun riittävyydestä hankkeet eivät kuitenkaan jää kiinni, MTK vakuuttaa.

Mäntykuitupuusta on tähän asti ollut ylitarjontaa. Se on painanut kuitupuun hintaa ja vähentänyt ostohalukkuutta. Etenkin ensiharvennuskohteita ja talvileimikoita on ollut vaikea saada kaupaksi.

Äänekosken käynnistymisen jälkeen mäntykuitupuun kysyntä on parantunut. Metsänhoitoyhdistysten mukaan monin paikoin ylitarjonta muuttui jo viime syksynä tilanteeksi, jossa kaikki puu kävi kaupaksi.

Uusia vastaavan kokoisia hankkeitakin on luvassa.

Metsä Group selvittää Äänekosken biotuotetehtaan kokoluokkaa olevan tehtaan rakentamista Kemiin. Täysin uutena toimijana kuvioihin hypännyt Finnpulp suunnittelee puolestaan samankokoista laitosta Kuopioon. Lisäksi Kemijärven sellutehdashanke on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin.

Metsä Groupin mukaan Kemin vanhan sellutehtaan uudistamisessa kriittinen tekijä on puun riittävyys. Sen lisäksi esiselvityksessä käydään uuden tehtaan vaatima infra eli väylät ja lastauspaikat tarkasti läpi.

Uuden biotuotetehtaan rakentaminen lisäisi pohjoisen puun kysyntää tuntuvasti. Samalla hankkeen on arvioitu vetävän maton ainakin Kaidin suunnitelmien alta. Myös Kemijärvelle suunnitellun sellutehtaan puuhuoltosuunnitelmat menisivät osin uusiksi.

"Uskon, että tehtaille riittäisi puuta. Hakkuumahdollisuuksien kasvu on suurinta juuri Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla", toteaa tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.

Järvisen mukaan ratkaisevaksi muodostuu logistiikka ja se millä hinnalla riittävä puumäärä saadaan tehtaan portille.

"Tässä ei ole kyse mistään yksittäisestä sillasta tai radanpätkästä, vaan kokonaisuudesta. Siksi työn pitää olla pitkäjänteistä ja suunnittelun pitää lähteä liikkeelle kannolta ja metsäteistä."

Pohjoisessa metsänomistajat toivovat tosissaan hankkeiden toteutumista. Ellei kovaan kasvuun saatujen metsien puille löydy käyttöä, etenkin taloustoiminnan ulkopuolelle jääneitä Metsähallituksen metsiä on helppo lisätä suojeluohjelmiin.

Hakkuiden kasvu kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoille saattaa sekin synnyttää kärhämiä. Panostuksia luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon on siis kasvatettava.

Puunhankinnan kannalta mielenkiintoisin on Finnpulpin Kuopioon suunnittelema tehdas. Uusi sellujätti nousisi Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Enocellin, Varkauden ja Äänekosken sellutehtaiden muodostaman kolmion keskelle.

Kilpailu puusta olisi kovaa.

"Pohjois-Savon metsät ovat olleet vajaakäytössä. Etenkin harvennusmetsien hakkuissa on suuret kasvumahdollisuudet", toteaa johtaja Pekka Sahlman Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksestä.

Sahlmanin mukaan Pohjois-Savon metsien kasvu on 9 miljoonaa kuutiota ja hakkuut 6,5 miljoonaa kuutiota. Hakkuita voisi siten lisätä tuntuvasti ehkä jopa kahdella miljoonalla kuutiolla kestävyyden kärsimättä.

Nyt Pohjois-Savon puita jalostetaan muualla. Jatkossa kuitupuut jäisivät entistä tarkemmin omaan maakuntaan. Uuden sellutehtaan tarpeisiin puuta pitäisi silti tuoda myös muualta.

Koska lännessä vastaan tulee Äänekoski ja Stora Enso piirittää tehdasta etelästä ja idästä, luontevin kasvusuunta olisi pohjoiseen.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi, että havukuitupuun kantohinta nousee 20-30 prosenttia vuoteen 2025, jos Kemijärven ja Finnpulpin tehdashankkeet toteutuvat. Rahassa se tarkoittaisi 50-80 sentin vuosittaisia korotuksia kuitupuun nimellishintoihin.

MTK on mukana Finnpulpin tehdashakkeessa. Järjestö omistaa Maaseudun Tulevaisuutta julkaisevan Viestilehdet-konsernin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit