Metsä

Metsien jatkuva kasvatus nousussa – painopiste Pohjois-Suomessa

Metsä 12.06.2018

Talven lumituhot lisäävät poiminta- ja pienaukkohakkuita etenkin Pohjois-Karjalassa.


Kari Salonen
Monet metsänomistajat haluavat säilyttää osan metsätilastaan peitteisenä, esimerkiksi maisema-arvojen, riistametsänhoidon tai muiden virkistysarvojen vuoksi.

Eri-ikäisrakenteisten eli jatkuvan kasvatuksen metsien hakkuiden määrä kipusi alkuvuonna 3,7 prosenttiin kaikista hakkuista, kertoo Suomen metsäkeskus.

Tammi–toukokuussa poiminta- ja pienaukkohakkuista tehdyt metsänkäyttöilmoitukset kattoivat yhteensä yli 10 000 hehtaarin metsäalan.

Viime vuonna eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita suunniteltiin tehtävän yhteensä reilut 11 000 hehtaaria, mikä vastaa 1,6 prosentin osuutta kaikista hakkuista.

Kuluneen alkuvuoden suunnitelluista hakkuista kaksi kolmasosaa kohdentuu Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon lumituhoista kärsineisiin metsiin.

Pohjois-Karjalan alueella poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus suunnitelluista hakkuista nousi alkuvuonna jopa 12,6 prosenttiin.

Poimintahakkuussa metsästä poistetaan suurimmat puut, mikä luo valoa ja kasvutilaa uusien taimien syntymiselle.

Pienaukkohakkuussa metsään hakataan pieniä aukkoja, jotka taimettuvat luontaisesti ympäröivien puiden siemenistä.

Valtaosaa Suomen yksityismetsistä käsitellään kuitenkin edelleen perinteisesti harvennuksin ja avohakkuin.

Metsän tasaikäinen rakenne saattaa hidastaa uudistumista, minkä vuoksi metsäammattilaiset suhtautuvat varovaisesti eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuutapojen suositteluun tällaisilla kohteilla.

Lisäksi Etelä-Suomessa juurikääpä voi levitä juuristoyhteyden kautta alikasvokseen, mikä rajoittaa poiminta- tai pienaukkohakkuiden sopivuutta kaikille kohteille.

Pohjois-Suomessa viljelyn kustannukset ovat suuria verrattuna puusta saataviin hakkuutuloihin, mikä taasen puoltaa jatkuvan kasvatuksen ja luontaisen taimiaineksen suosimista.

Viime vuonna kolmannes kaikista eri-ikäishakkuista tehtiin Lapissa ja reilu viidennes Kainuussa.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan 14 prosenttia puuvaroista on metsänomistajilla, jotka eivät halua metsiinsä avohakkuita.

Lisäksi monet metsänomistajat haluavat säilyttää osan metsätilastaan peitteisenä, esimerkiksi maisema-arvojen, riistametsänhoidon tai muiden virkistysarvojen vuoksi.

"Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus lisääntyy tulevaisuudessa, sillä metsänomistajilla on usein myös muita tavoitteita metsiensä käytölle kuin taloudelliset arvot", toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes metsäkeskuksesta.