Metsä

Video: Tulenlieskat nuolivat metsäpohjaa kulotusnäytöksessä Seinäjoella

Metsä 14.06.2018

Kulotus kohentaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Etelä-Pohjanmaan Kulota-hankkeella kulotusten käyttöä metsänhoidossa pyritään saamaan kasvuun.


Timo Aalto
Kolmen hehtaarin laajuinen alue Seinäjoen Rintalanmäellä kulotettiin keskiviikkona Kulota-hankkeen näytöskohteena.

Kulotus on ikivanha metsänhoitokeino, joka on lähes hävinnyt yksityismetsistä.

Etelä-Pohjanmaalla kulotusmääriä pyritään saamaan uudelleen kasvuun Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoittamalla ja Metsäkeskuksen sekä koulutuskeskus Sedun toteuttamalla Kulota-hankkeella.

"Kulotuksella on monia myönteisiä vaikutuksia metsään. Metsänhoidollisesti se parantaa maan ph:ta vuosikymmeniksi eteenpäin sekä helpottaa uuden metsän kasvua", Kulota-hankkeen projektipäällikkö Jussi Laurila toteaa.

Kulotus myös kohentaa metsäluonnon monimuotoisuutta.

"Kulotus auttaa niin sanottuja paloriippuvaisia lajeja, kuten kovakuoriaisia ja tiettyjä kääpälajeja", projektipäällikkö kertoo.

Kulota-hanke pitää sisällään neljä demokohdetta, jotka kaikki sijoittuvat Etelä-Pohjanmaalle.

Ensimmäinen kulotus tehtiin toukokuussa Lapualla ja toinen kulotusnäytös järjestettiin keskiviikkona Seinäjoella Rintalanmäellä.

"Hankkeet toteutetaan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Kolmas kulotuskerta on ensi syksynä ja neljäs ensi vuonna", Laurila sanoo.

Seinäjoen kulotuskohde oli kolmen hehtaarin laajuinen.

"Avohakatun kohteen ympärille oli aiemmin keväällä kaivettu palokuja. Letkut, pumput ja suihkuputket ympäröivät kauttaaltaan kulotusaluetta."

Kulotusta käytetään nykyaikaisessa metsänhoidossa niin vähän, että siihen liittyvä osaaminen on päässyt paljolti katoamaan.

"Kun aloimme hankkeen tiimoilla kartoittaa kulotuksen osaajia, niin kävi ilmi, ettei Etelä-Pohjanmaan kaikista kunnista löydy ainuttakaan henkilöä, jolla olisi asiassa omakohtaista osaamista. Taito on ollut vaipumassa unholaan. Haluammekin nyt siirtää kulotusosaamista uusille sukupolville", Laurila tähdentää.

Kulotus voi käydä metsänomistajalle kalliiksi, sillä se sitoo paljon työvoimaa.

"Ennen kulotuksia tehtiin paljon talkoovoimin, mutta nykyään maaseudulta ei löydy yhtä helposti ihmisiä vapaaehtoistöihin. Kulotus maksaa arviolta tuhannesta kahteen tuhanteen euroa hehtaarilta", projektipäällikkö laskee.

"Kustannuksista huolimatta kulotuksella on niin monia hyviä vaikutuksia metsään, että se kannattaa tehdä."

Laurila korostaa, ettei kenenkään pidä lähteä kokeilemaan kulotusta omin päin.

"Pelastuslain mukaan metsähoidollisen kulotuksen saa tehdä vain metsäammattilainen, jolla on kokemusta kulotuksesta. Lisäksi siitä on ilmoitettava alueen pelastuslaitokselle kahta viikkoa aikaisemmin", Laurila muistuttaa.

Katso MT:n video aiheesta sivulta www.maaseuduntulevaisuus.fi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit