Metsä

Ekologinen hyvitys panisi luontoa haittaavan maksamaan: "Lainsäädännön tulisi velvoittaa toimijat kompensaatioon"

Metsä 16.10.2018 Kemiönsaari

Jos ekologinen hyvitys otetaan osaksi lainsäädäntöä, tulee ympäristöä heikentävän toimijan hyvittää haitat omasta pussistaan.


Suvi Elo
Koneen Säätiön ja Ympäristötiedon foorumin syyskuisessa verkostoitumistilaisuudessa vierailtiin Stormossenin Natura-alueella Kemiönsaaressa. Alueella on toteutettu soiden ennallistamistöitä.

Kiihtynyt väestönkasvu tuo kaupunkiin painetta uusien kerrostalojen rakentamiselle. Metsä raivataan tontin alta, mutta kuka on vastuussa luonnolle aiheutuneesta haitasta?

Tulevaisuudessa toimijan pitäisi hyvittää aiheuttamansa ympäristöhaitta tekemällä sitä kompensoivia suojelu- tai ennallistamistoimia muussa ympäristössä omalla kustannuksellaan.

Järjestelmää kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi. Yksinkertaistettuna se on haitan hyvittämistä.

"Elinympäristöjen heikentymiseen tulisi puuttua ensisijaisesti ympäristölainsäädännön tasolla ja luonnonsuojelun määrärahoja lisäämällä. Kompensaatio voisi kuitenkin olla tarpeellinen lisä, kunhan järjestelmään liittyvät ehdot suunnitellaan huolella", arvioi WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu.

Osa ihmisistä voi kokea ekologisen kompensaation pelkkänä kiusantekona ja viherpesuna. Asiantuntijoiden mukaan se voisi kuitenkin edistää luonnon monimuotoisuutta harkitusti toteutettuna.

Järjestelmä ei ole vielä käytössä Suomessa, mutta Koneen Säätiön ja Ympäristötiedon foorumin syyskuussa järjestämän verkostoitumistilaisuuden perusteella eri tahot ovat avoimia järjestelmän käyttöönotolle.

WWF:n Kunttu korostaa, että ekologisen kompensaation ei tulisi olla missään olosuhteissa ensisijainen keino. Se ei saa myöskään mahdollistaa luonnon lisätuhoa.

Myös Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho yhtyy sanomaan. Hänen mielestään kompensaation kustannus voitaisiin sisällyttää esimerkiksi rakennuslupiin.

"Lainsäädännön tulisi velvoittaa toimijat kompensaatioon. Kaikkiin uusiin rakennuslupiin voitaisiin sisällyttää haittaveron tapainen kompensaatiomaksu, joka korvamerkittäisiin elinympäristöjen tilan edistämiseen."

Kotiahon mukaan kuvatun mukaisella haittaverolla sekä kannustettaisiin välttämään haittoja että vähennettäisiin elinympäristöjen tilan kokonaisheikennystä.

Ekologisesti kokonaisheikentymättömyys tarkoittaa sitä, että kaikki rakentamisen tai muun toiminnan aiheuttamat haitat hyvitetään kaikille lajeille ja elinympäristöille, joita se koskettaa.

Jos hyvitys otettaisiin käyttöön Suomessa, joutuisivat lainsäätäjät ensin pureskelemaan useita eri reunaehtoja.

Miten hyvityksen toteuttamista valvottaisiin ja millainen ennallistettavan kohteen tulisi olla?

Kuntun mukaan jokainen ekosysteemi on uniikki, minkä vuoksi täysin samanlaisen kohteen hyvittäminen on mahdottomuus. WWF:n mukaan ennallistettavaksi sopivia luontotyyppejä voisivat olla esimerkiksi ojituksella heikennetyt suot ja paahdeympäristöt.

"Selkeät ja avoimet pelisäännöt ovat kompensaation lähtökohta. Kansainvälisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan tavoittelemme elinympäristöjen kokonaisheikentymättömyyttä vuoteen 2030 mennessä", Kotiaho kertoo.

Hän korostaa, että rakentaminen ja muu kehitys on väistämätöntä, minkä vuoksi haittojen hyvitys on keskeinen työkalu kokonaisheikentymättömyyden tavoitteeseen pyrittäessä.

Yhteiskunnallisten toimijoiden lisäksi myös yksityishenkilöille tarjotaan uusia tapoja oman hiilijalanjälkensä hyvittämiseen.

Esimerkkinä on Suomen Luonnonsuojeluliiton lanseeraama ja Koneen Säätiön rahoittama Hiilipörssi, jota Heikki Susiluoma kuvailee "rehelliseksi keinotteluksi suoluonnon hyväksi".

Hiilipörssi-hankkeessa testataan yhden ekologisen kompensaation osa-alueen, tässä tapauksessa hiilikompensaation, toimintaedellytyksiä mikrotasolla. Koneen Säätiö on rahoittanut myös muita ekologiseen kompensaatioon liittyviä hankkeita.

Hiilipörssin ideana on tarjota yksityishenkilöille kanava, jonka kautta he voivat lahjoittaa rahaa soiden ennallistamiseen.

Yksinkertaistettuna omaa hiilijalanjälkeään voi näin pienentää, kun suo alkaa ennallistamisen jälkeen niellä hiiltä päästämisen sijaan.

Hiilipörssiä johtava Susiluoma muistuttaa, että hiilipörssin tarkoituksena ei ole ostaa omaatuntoa puhtaaksi, ja sen jälkeen lennellä entistä useammin edestakaisin maailmalle.

"Olemme saaneet kasaan jo 150 000 euroa ja etsimme nyt uusia sopivia ennallistamiskohteita. Osan rahasta käytämme myös ilmastotyöhön, paikalliseen luonnonsuojeluun ja ympäristötaiteeseen", toteaa Susiluoma.

Luonnonsuojeluliiton mukaan viiden hehtaarin suon ennallistaminen vastaa keskivertosuomalaisen koko eliniän hiilijalanjälkeä. Viiden hehtaarin ennallistaminen maksaa Hiilipörssissä 4 000 euroa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT