Metsä

Koneen säätiö rahoittaa avokätisesti BIOS-ympäristölobbya

Metsä 29.10.2018 Jyväskylä

BIOS-tutkimusyksikkö kritisoi voimakkaasti metsien käytön lisäämistä ja julistaa Suomen ilmastopolitiikan olevan kriisissä. Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen kritisoi kovasanaisesti BIOSin toimintaa.


Jukka Pasonen
Koneen Säätiö on rahoittanut BIOS-tutkimusyksikköä suurilla rahasummilla. Rahoituksen jakamisesta päättävät säätiön valitsemat vertaisarvioijat.
Koneen Säätiö on rahoittanut BIOS-tutkimusyksikköä suurilla rahasummilla. Rahoituksen jakamisesta päättävät säätiön valitsemat vertaisarvioijat.
Suvi Elo
Ekologian professorin ja Koneen Säätiön hallituksen jäsenen Janne Kotiahon mielestä BIOS ei vastusta kotimaista metsätaloutta.
Ekologian professorin ja Koneen Säätiön hallituksen jäsenen Janne Kotiahon mielestä BIOS ei vastusta kotimaista metsätaloutta. "Mutta metsien käytön lisäämistä ei tule perustella ilmastohyödyillä, jos niitä ei ole."

BIOS-nimen alla toimiva tutkimusyksikkö ja tiedeyhteisö on saanut runsaasti rahaa Suomen suurimpiin tutkimusrahoittajiin kuuluvalta Koneen säätiöltä.

Säätiö on myöntänyt BIOSille rahoitusta yhteensä 1 187 000 euroa vuosina 2015 ja 2016. Rahoitus on kohdistettu ajanjaksolle 2015–2020.

”Koneen säätiön tavoitteena on luoda edellytyksiä rohkeille tieteen ja taiteen avauksille. Rohkeus, rajojen ylittäminen ja uudet avaukset ovat meille tärkeitä, ja niihin kannustamme myös apurahanhakijoitamme”, säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen perustelee miljoona­tukea.

Koneen säätiö on tukenut vuodesta 2015 vuoteen 2017 suomalaista tiedettä yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla.

Rahoituspäätöksiä tehdään satoja vuosittain.

”Yksittäisten hankkeiden rahoitusperusteita ei julkisteta. BIOS sai ensimmäisen rahoituksensa Jakautuuko Suomi? -ohjelmasta, jossa sen ansio oli erityisesti se, että ohjelman muut hankkeet eivät huomioineet ympäristön muutosten aiheuttamaa eriarvoistumista”, Korhonen kertoo.

Rahoituksen jakamisesta päättävät säätiön valitsemat vertaisarvioijat, joita on tieteessä vuosittain noin 20.

”He ovat yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa toimivia tutkijoita, tavallisesti professoreita, dosentteja tai tohtoreita, jotka ymmärtävät suomenkielistä tekstiä, koska sallimme hakemusten kirjoittamisen myös suomeksi, ei vain englanniksi. Arvioijien nimiä emme julkista – siihen emme ole kysyneet heiltä lupaa”, Korhonen sanoo.

BIOS määrittelee itsensä itsenäiseksi, monitieteelliseksi tutkimusyksiköksi, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan – talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin.

”Rakennamme yhteiskunnan kokonaiskuvaa erityisesti materiaalisten reunaehtojen näkökulmasta ja luomme yhteyksiä tiedekentän ja muiden toimijoiden välille”, BIOSin nettisivuilla todetaan.

Käytännön toimissaan BIOS on profiloitunut paljolti ympäristövaikuttamiseen. Se kritisoi metsien käytön lisäämistä Suomessa.

BIOSin nettisivuilla on muun muassa kaksi kysymystä ilmasto­vaaliehdokkaille.

Näissä ”pääsykoekysymyksissä” painotetaan, että Suomi ei yllä Pariisin sopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin, jos metsien hakkuita lisätään Sipilän hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

BIOS myös julistaa suomalaisen ilmastopolitiikan olevan kriisissä. Syypää tähän on tutkimusyksikön mielestä metsien hakkuiden lisääminen.

Metsäteknologian emeritusprofessori Matti Kärkkäinen kritisoi kovasanaisesti BIOS-tutkimusyksikön toimintaa.

”Minulle on tullut sellainen käsitys, että siellä tutkijat yrittävät kaapata näennäisen asiantuntemuksen kautta valtaa, joka heille ei kuulu. Kyseessä on asenteellinen vaikuttamisyritys. Useimpia asioita, joita siellä tehdään, ei voi pitää tieteelle kunniallisina”, Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen arvelee, ettei Koneen säätiössä ole liiemmin asiantuntemusta metsäasioissa.

”Asiantuntemattomuus etsii asiantuntemattomuutta ja loppu­tuloksena on katastrofi.”

BIOSia runsaskätisesti rahoittaneen Koneen säätiön hallituksessa istuu myös Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristö­tieteiden laitoksen ekologian professori Janne Kotiaho.

Kotiahon mukaan BIOS ei lähtökohtaisesti vastusta kotimaista metsätaloutta.

”Sanotaan, että BIOS vastustaa metsätaloutta, mutta se ei nähdäkseni pidä paikkaansa. BIOS-tutkimusyksikön esittämä kritiikki kohdistuu siihen, että metsien hakkuiden lisääminen ei ole ilmastohyödyllistä, vaikka jotkut poliitikot ovat niin väittäneet”, Kotiaho toteaa.

”Poliitikkojen tehtävänä on tehdä päätöksiä, mutta niitä ei tule perustella ilmastohyödyillä, jos niitä ei ole.”

Koneen säätiö lahjoitti Jyväskylän yliopistolle yliopistojen varainkeruukampanjan yhteydessä 800 000 euroa. Lahjoitus osoitettiin yleisesti yliopiston toimintaan.

Kuluvan vuoden keväällä Jyväskylän yliopistoon perustettiin School of Resource Wisdom -tutkimusyhteisö.

”Tiedekuntarajat ylittävän Wisdom-tutkimusyhteisön tavoitteena on tutkia ja edistää ihmisen ja muiden lajien hyvinvointia – planetaarista hyvinvointia. Luonnonvarojen kuten puun kestävän käytön edistämisen sijaan etsimme keinoja edistää käytön kestävyyttä. Tässä on vissi näkemysero”, Wisdom -tutkimusyhteisöä johtava Kotiaho tiivistää.

”Tiedekuntamme sai hankkeen käynnistämiseen 300 000 euroa yliopiston sisäistä strategista rahoitusta, johon käytettiin yliopistojen varainkeruukampanjassa saatuja yhteensä 2,9 miljoonan euron suuruisia lahjoituksia”, dekaani Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta taustoittaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT