Metsä

Bios-tutkijat vaativat metsänomistajille korvauksia ja kannustimia hiilen sidontaan – "Otettava viipymättä käyttöön"

Metsä 03.11.2018

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi paperin ja kartongin kulutusta pitäisi vähentää kuten muutakin aineellista kulutusta, sanoo tutkija Antti Majava.


Markku Vuorikari
Bios esittää metsänomistajille kannustimia metsien hiilivarastojen ylläpitoon ja kasvattamiseen.

Bios-tutkijaryhmä esittää metsänomistajille korvausjärjestelmää ja kannustimia hiilinielujen kasvattamiseen ja hiilivarannon ylläpitämiseen. Nieluista maksaminen olisi järkevää, koska myös päästöjä hinnoitellaan. Ratkaisevaa on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vähentäminen, esittää Biosin tutkija Antti Majava.

"Koska hiilinielujen kasvattaminen on yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä, on viipymättä otettava käyttöön korvausjärjestelmä ja kannustimet metsänomistajille hiilinielun kasvattamisesta ja hiilivaraston ylläpitämisestä."

Bios-ryhmän mielestä metsäpolitiikan tulisi myös tukea puutuote- ja sahateollisuutta ja alan tuotekehitystä, koska se tuottaa pitkäkestoisia tuotteita toisin kuin sellu- ja paperiteollisuus.

Biosin tutkijat ovat pitäneet Suomen metsäpolitiikan nykysuuntausta kestämättömänä, koska hallituksen tavoitteena on kasvattaa hakkuita. Se pienentäisi Suomen metsien hiilinielua lähivuosikymmeninä.

Koko tiedeyhteisö ei jaa Biosin näkemyksiä. Osa tutkijoista päättelee, ettei Suomen hakkuutason jäädyttäminen hyödyttäisi ilmastoa, koska metsäteollisuustuotteiden kasvava kysyntä ei siitä muuttuisi. Hakkuut ja metsäteollisuuden tuotanto siirtyisivät maailmalla osin maihin, joissa ei toimita yhtä vastuullisesti kuin Suomessa (Metsäekonomian professori Lauri Valsta MT:ssä 26.10.).

Majava huomauttaa, että ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi maailmanlaajuista aineellista kulutusta on laskettava nykyisestä. Se koskee myös metsäteollisuuden tuotteiden kulutusta.

"Sellun ja paperin kysyntä on voimakkaasti riippuvaista yleisestä materiaalisen kulutuksen ja muun muassa nettikaupan kehittymisestä. Kulutus- ja investointikäyttäytymisen on kuitenkin muututtava ratkaisevasti, jotta YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin 'eksistentiaaliseksi uhaksi' (2018) kutsumat ilmasto- ja ekologiset katastrofit voidaan välttää."

Toisaalta jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei onnistuta, Majava pitää siinäkin tapauksessa todennäköisenä maailmanlaajuisen kulutuskysynnän laskua.

"Vaikka sellulle ja kartongille on valtava kysyntä, emme voi tuudittautua siihen, että tämä kysyntä jatkuisi nykyisellään ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien edetessä. Globaali toimintaympäristö tulee väistämättä muuttumaan rajusti jo lähivuosikymmeninä, eli nyt tehtävien metsäteollisuusinvestointien takaisinmaksuaikana."

Majava nostaa esiin, että Euroopan komission tutkimusyksikön JRC:n tutkija Giacomo Grassi pitää Valstan esiin nostaman tutkimuksen oletuksia virheellisinä.

On useita keinoja ehkäistä hiilivuotoa kestämättömin tavoin toimiviin maihin, Majava katsoo.

"Kansainvälistä markkinamekanismia tulisi kehittää siten että suuria ilmastopäästöjä tuottava tuotanto tulisi kannattamattomaksi. Keskeisiä menetelmiä ovat päästökauppa ja erilaiset hiiliverot. Myös korotettuja tullimaksuja ilmastolle haitallisille tuotteille on ehdotettu."

Majavan mukaan kaikki maailman maat joutuvat muuttamaan talouden rakenteita voimakkaasti. Fossiilisia raaka-ainevarantoja pitää jättää hyödyntämättä, vaikka hyödyntämistä puoltaisivat suuret taloudelliset intressit.

"Ei ole realistista kuvitella, että Suomi saisi erioikeuden hyödyntää myös jatkossa metsävarojaan vapaasti ilmastolle haitalliseen tuotantoon."

Suomen sopeutuminen on sentään helpompaa kuin monissa muissa maissa, joissa tuotantoa pitää lopettaa uuden suunnan etsimisen sijaan.

"Painopisteen siirtäminen pitkäikäisiin tuotteisiin ja metsänielujen ja varastojen kasvattamiseen on lopulta huomattavasti helpompi toteuttaa kuin siirtymä, joka on edessä voimakkaasti fossiiliraaka-aineiden jalostamisesta riippuvaisissa maissa."

Bios on Koneen säätiön rahoituksella toimiva monitieteinen tutkimusryhmä. Se tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.