Metsä

Luke: Metsätalouden tukiin toisi joustoa EU:n vähämerkityksisten tukien asetus – tukikatto voisi ylittyä yhteismetsissä

Metsä 29.11.2018

"Ei ole välttämättä järkevää ohjata paljon julkista tukea suurille ja ammattimaisesti toimiville yhteismetsille", erikoistutkija Esa-Jussi Viitala sanoo.


Jussi Partanen
EU:n de minimis -asetuksen mukainen tuki voisi sopia erityisen hyvin taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan metsätalouden tuet voisivat 2020-luvulla perustua Suomessa lähes kokonaan Euroopan komission de minimis eli vähämerkityksisten tukien asetukseen. Tämä lisäisi joustavuutta tukien myöntämisessä ja keventäisi niiden hallinnointia.

Metsätalouden tukijärjestelmä perustuu nykyään kestävän metsätalouden rahoituslakiin kemeraan. Se joudutaan lähivuosina uusimaan, kun EU:n uusi rahoitusohjelmakausi alkaa vuonna 2021.

De minimis -tukia säännellään EU:ssa lievästi. Niitä voidaan joustavasti kansallisin päätöksin suunnata sellaisiin toimiin ja kohteisiin, joiden edistämistä pidetään tarpeellisimpina.

"De minimis -tuki voisi sopia erityisen hyvin pienempiin metsänhoitohankkeisiin, kuten taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon", kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala tiedotteessa.

Vaikka tuki soveltuu tietyin varauksin lähes kaikkiin muihinkin nykyisen kemeran toimenpiteisiin, niin metsätalouden ympäristötuessa, luonnonhoidossa ja infrastruktuurihankkeissa, mukaan lukien metsätiet, voisi Viitalan mukaan olla taloudellisesti edullista hyödyntää EU:n maaseuturahastosta saatavaa unionin osarahoitusta.

Myös tukien notifiointi eli hyväksyttäminen erikseen komissiossa voi olla joissakin tapauksissa järkevää, selvityksessä todetaan.

Yhden yrityksen saamien de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden aikana. Metsätilat luetaan EU:n valtiontukisäännöissä yrityksiksi.

Nykyinen tukikatto ei vaikuttaisi olevan selvityksen mukaan merkittävä ongelma Suomen metsätaloudessa.

Jos kaikki kemeratuet olisi jaettu de minimis -tukina vuosina 2016–2018, tukikaton olisi ylittänyt vain kuusi metsänomistajaa. Ne kaikki ovat Pohjois-Suomen yhteismetsiä.

Riskiä tukikaton ylittymiseen voitaisiin selvityksen mukaan vähentää myöntämällä metsätalouden tuet siten, että tuki alenisi asteittain esimerkiksi tuetun pinta-alan mukaan.

Toinen vaihtoehto olisi asettaa yhden taloudellisen yksikön saamalle vuotuiselle tuelle hehtaarikohtainen tai euromääräinen yläraja. Tämä ehkäisisi tukien liiallista kasautumista. Saajakohtaisia enimmäismääriä sovelletaan metsätalouden tukiin muun muassa Saksassa ja Virossa.

"Ei ole välttämättä järkevää ohjata paljon julkista tukea suurille ja ammattimaisesti toimiville yhteismetsille, joilla on ilman tukiakin velvoite hoitaa metsiään hyvin. Tavallisilla metsänomistajilla vastaavaa velvoitetta ei ole, joten tuen vipuvaikutus on heillä yleensä isompi", Viitala sanoo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT