Metsä

Viljelijät ja yrittäjät haluaisivat nostaa teiden nopeusrajoituksia

Koneet & autot 06.12.2018

Naiset ja eläkeläiset ovat tyytyväisiä nykyisiin ajonopeuksiin, nopeuksien laskulle ei lämpene juuri kukaan.


Sanne Katainen
Etenkin naiset ja eläkeläiset ovat tyytyväisiä nykyisiin nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitusten nostoa kannattavat viljelijät ja yrittäjät.
Etenkin naiset ja eläkeläiset ovat tyytyväisiä nykyisiin nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitusten nostoa kannattavat viljelijät ja yrittäjät.

Kansan enemmistö on kohtuullisen tyytyväinen nykyisiin nopeusrajoituksiin. Nopeus­rajoitusten noston kannalla ovat etenkin maanviljelijät ja yrittäjät, kertoo MT:n kysely.

Keskustelu nopeusrajoituksista käynnistyy joka vuosi viimeistään lokakuussa talvi­nopeuksiin siirryttäessä. Monet pitävät niitä turhina etenkin Etelä-Suomessa, missä suuri osa talvinopeuskaudesta ajetaan kesäolosuhteissa.

Esimerkiksi Autoliitto haluaa nykyiset kaavamaiset talvi­rajoitukset pois maanteiltä samalla, kun uusi tieliikenne­laki astuu voimaan vuonna 2020. Liiton mielestä talvinopeus­rajoitusten pitäisi jatkossa olla keliperusteisia.

Autoliitto perustelee vaatimustaan sillä, että talvirenkaiden käyttövelvollisuus muuttuu keliperusteiseksi marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Samaa periaatetta pitäisi käyttää talvinopeusrajoituksissa.

Liiton mukaan mallia voisi hakea vaikka Saksasta. Siellä joillain tieosuuksilla on kaksi nopeusrajoitusmerkintää.

Alempi nopeus on voimassa, kun keli on huono tai tie on esimerkiksi märkä tai jäinen. Samaan voitaisiin mennä Suomessa. Uudistus lyhentäisi matka-­aikoja ja tehostettaisi tienpidon resurssien käyttöä.

MT:n nopeusrajoituskyselyn mukaan valtaosa kansasta haluaa pitää nopeusrajoitukset ennallaan tai nostaa niitä. Nopeusrajoitusten laskua ei halunnut juuri kukaan.

Selkeä enemmistö eli 61 prosenttia vastaajista kannatti nykyisiä nopeusrajoituksia. Nopeus­rajoitusten nostoa halusi 28 prosenttia vastaajista.

Vahvin kannatus nykyisillä nopeusrajoituksilla oli eläkeläisten joukossa. Heistä nopeusrajoitusten pitämistä ennallaan kannatti lähes kolme neljästä. Myös naiset olivat selkeästi nykyisten nopeus­rajoitusten kannalla.

Nopeusrajoitusten nostajat eivät nousseet enemmistöön, vaikka aineistoa ryhmitteli miten – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suhteellisesti eniten nopeusrajoitusten nostoa haluavia oli miehissä sekä maanviljelijöissä ja yrittäjissä.

Maanviljelijöistä ja yrittäjistä 44 prosenttia halusi nostaa nopeusrajoituksia maanteillä ja moottoriteillä.

Paikkakunnan mukaan eniten nopeusrajoitusten nostoa kannattivat varsinaisten kaupunkien ulkopuolelle jäävien taajaan asuttujen kuntien asukkaat.

Syvällä maaseudulla nopeusrajoitusten nosto ei saanut yhtä suurta kannatusta. Oletettavasti tuohon tulokseen vaikutti eläkeläisten suuri osuus maaseudun asukkaista Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Entä se ainoa poikkeus? Perussuomalaisten äänestäjistä peräti 58 prosenttia oli nopeus­rajoitusten noston kannalla. Toinen selkeä nopeusrajoitusten noston kannattajaryhmä löytyi niistä, joita politiikka ei kiinnosta ja jotka jättävät äänestämättä vaaleissa.

Muiden puolueiden kannattajista nopeusrajoitusten nostolle löytyi reilun kolmanneksen tuki kokoomuksesta. Sdp:n ja keskustan äänestäjillä oli suunnilleen sama 22–23 prosentin kiinnostus nopeusrajoitusten nostoon.

Vähiten kiinnostusta nopeusrajoitusten nostoon oli vihreillä ja vasemmistoliittolaisilla.

Vastauksia karkeasti yleistäen nykyiset nopeusrajoitukset turhauttavat eniten eteläsuomalaista, perussuomalaisiin kallellaan olevaa miesviljelijää tai yrittäjää.

Nopeusrajoitusten pitämistä ennallaan taas puolustavat koulutetut eläkeläisnaiset, joiden ajatusmaailma suosii vihreitä valintoja.

Nopeusrajoitusten nosto on ollut Suomessa harvinaista herkkua.

Liikennevirastossa on kuitenkin meneillään selvitys, voisiko Helsingin ja Tampereen välillä kokeilla 130 kilometrin moottoritienopeutta.

Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 053 henkeä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT