Metsä

Sotaveteraani Mauri Maunula herkisti Linnan juhlia seuranneet lauluesityksellään Jenni Haukiolle – "Äänisen yö" on metsäylioppilaiden rakkain kappale

Metsä 07.12.2018

Äänisen yö -balladissa kuvaillaan sota-ajan Äänisjärven tunnelmia. Metsäylioppilaat ovat laulaneet kappaletta 1950-luvulta lähtien.


Juhana Simula
Äänisen yö -kappaletta on laulettu Metsäylioppilaiden juhlatilaisuuksissa jo 1950-luvulta alkaen. Äänisen yö kajahti ilmoille muun muassa lokakuussa Hyytiälän metsäasemalla, kun Metsäylioppilaat ry järjesti juhlahirvijahdin 110-vuotisen ainejärjestönsä kunniaksi.

Sotaveteraani Mauri Maunula, 97, herkisti eilisissä Linnan juhlissa sekä presidenttiparin että juhlia seuranneet katsojat koskettavalla lauluesityksellään Äänisen yö.

Ennen esitystään hän pyysi Sauli Niinistöltä luvan Jenni Haukion lainaamiseen. Luvan saatuaan hän pyysi Haukiota istumaan eteensä ja kertoi esittämänsä kappaleen historiasta.

Maunula kertoi liittyneensä joulukuussa 1941 lentueeseen, johon kuului myös Paavo Astala. Maunulan mukaan Astala oli musiikkimiehiä, ja on sekä sanoittanut että säveltänyt Äänisen yö -kappaleen.

Maunulan esityksen voi kuunnella Tasavallan presidentin kanslian eilen julkaisemasta twiitistä.

Twiitissä mainitaan kuitenkin virheellisesti Maunulan esittäneen kappaleen Äänisen aallot, joka on suomalainen valssi jatkosodan ajalta. Sen on levyttänyt esimerkiksi Georg Malmstén.

Monille Äänisen yö saattaa olla ennestään tuntematon. Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijoille ja jo valmistuneille metsänhoitajille kappaleen laulaminen on tärkeä ja pitkä perinne.

Äänisen yö onkin ainejärjestö Metsäylioppilaat ry:n laulukirjan ensimmäinen kappale, joka esitetään aina juhlallisesti seisoaltaan.

Metsäylioppilaiden laulukirjassa kerrotun tarinan mukaan kappale nousi suosioon 1950-luvulla Hyytiälän metsäasemalla.

Toisin kuin Maunulan kertomuksessa, laulukirjan mukaan Äänisen yön on sanoittanut ja säveltänyt Jussi Sarasto. Hän toimi niin ikään sotalentäjänä vuosina 1941–1944 Karjalan Aunuksessa.

Sarasto työskenteli urallaan muun muassa Hyytiälän metsäaseman esimiehenä 1960–1970-luvulla, ja opetti laulun vuosittain kesäharjoitteluaan suorittaville metsäylioppilaille.

Laulukirjan tarinan mukaan Äänisen yötä on pidetty jopa yhdysvaltalaisen jazzsäveltäjän Duke Ellingtonin kynästä lähteneenä.

Sarasto oli kuitenkin itsekin jazzin ystävä ja klarinetin soittaja, joten kyseessä on todennäköisesti vain vahvasti Ellingtonista vaikutteita saanut sävellys.

Äänisen yön sanat:

Kuule kulta, kun sulle laulelen

yössä yksin istun ja haaveilen,

rantamilla Äänisen oikukkaan,

sulle kulta laulan mä vaan.

Äänisen yö, lainehet lyö,

rantoja vasten sen,

kun myrskysää, taas myllertää, ja inha itä päälle rynnistää.

Ja tukkilautat rantoja vaeltelee,

lokit jossain laulujansa laulelee,

mieli palaa kauaksi rannoille sen,

kotiin luontoon entisehen.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT