Metsä

"Pilviä Brysselin taivaalle nousee koko ajan" – EU:ssa pohditaan kestävyysmittareita metsätaloudelle

Metsä 31.12.2018

Tulevana vuonna EU päättää kestävän rahoituksen suuntaviivoista ja jatkaa hiilinieluihin liittyvää päätöksentekoa.


Kestävä metsätalous on jäsenmaiden kompetenssia, MTK sanoo.

Metsänhoidon ja puunkäytön kestävyys pysyy mukana EU:n keskusteluissa myös ensi vuonna, kun unioni tekee päätöksiä kestävästä rahoituksesta ja linjaa hiilinielupolitiikkaansa. Päätöksillä on linkkejä myös Suomen metsäalaan.

"Pilviä Brysselin taivaalle nousee koko ajan", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kirjoittaa joulukirjeessään.

Kuluvana vuonna julkaistussa Euroopan komission kestävän rahoituksen asetusesityksessä komissio haluaa luoda vertailukelpoiset mittarit sille, millainen taloudellinen toiminta on kestävää. Tavoitteena on ohjata investointeja finanssimarkkinoilla sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät unionin ilmasto- ja ympäristö­tavoitteita.

Taloudellisten prosessien arvottaminen kestävyyden perusteella voisi heijastua metsäalan toimintaedellytyksiin ja tuoda uutta kestävyyssääntelyä.

”Ongelmaksi voi muodostua se, miten kestävät sijoituskohteet määritellään”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen kertoo Suomeen suuntautuvista riskeistä.

Suomen metsäalan toimijat vastustavatkin europarlamentin valiokuntien mietintöä, jossa Euroopan komissiolle annettaisiin yksinoikeus määrittää, mikä on kestävää metsätaloutta ja mitkä metsäalan sijoituskohteet luokitellaan kestäviksi.

Jatkovalmisteluissa on MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n mukaan varmistettava, että suomalainen metsätalous nähdään kestävänä ja metsäteollisuus jatkossakin houkuttelevana sijoituskohteena.

”Metsätalous on jäsenmaiden kompetenssia, joten siihen liittyvää lainsäädäntöä tulisi välttää", MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen painottaa.

Komissio kertoi loppuvuodesta, että se alkaa tavoitella hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2050 mennessä. Ilmastostrategia tunnustaa, että fossiilisia raaka-aineita tulee korvata biomassalla ja lisätä hiilen sidontaa.

Komissio alkaakin ensi vuonna todennäköisesti lisätä paukkuja hiilinielupolitiikkaansa ja hahmotella, miten nieluja ja biomassojen käyttöä voidaan kasvattaa.

Siksi jokaisen EU:n jäsenmaan tulee kertoa komissiolle maankäyttösektorinsa nielujen ja päästöjen suuruudet. Niiden avulla komissio voi tehdä johtopäätöksensä siitä, sitovatko EU:n maankäyttö ja metsät enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään.

Kaikkien jäsenmaiden raportit arvioidaan ensi vuoden kuluessa ja lopulliset hiilinielujen vertailutasot komissio vahvistaa vuonna 2020.

Seuraava EU-komissio suunnitteleekin mahdollisesti toimenpiteitä, joilla hiilensidontana voidaan lisätä. Nykyinen ilmastokomissaari Miguel Arias Cañete on väläyttänyt, että yksi vahvasti harkittava vaihtoehto olisi maksaa nielujen kasvattamisesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT