Metsä

Metsien jatkuvaa kasvatusta ja luomuviljelyä – Hermanni Lallukka pyrkii tekemään tilallaan päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen

Metsä 10.02.2019 Kouvola

Hermanni Lallukka uskoo, että metsien kasvattaminen eri-ikäisrakenteisina ja sekapuustoisina auttaa niitä suojautumaan sään ääri-ilmiöiltä.


Sanne Katainen
Hermanni Lallukan metsässä sekapuuston osuus kasvaa.

Jos pitää tehdä taimikonhoitoa tai ennakkoraivausta, tai tuuli on kaatanut metsästä puita, Hermanni Lallukka saattaa kutsua jonkun kavereistaan hommiin.

Ulkopuolinen apu on tarpeen myös, kun tilan rakennuksia tai laitteita kunnostetaan tai paikkoja siivotaan.

"Muilla teetettävät työt eivät varsinaisesti tuo rahaa sisään, mutta ne ovat minun työmäärästäni pois. Silloin pystyn talviaikaan esimerkiksi käymään koulutuksissa, ja aikaa jää myös perheelle", melkein puolitoistavuotiaan Taimi-tyttären isä kertoo.

Kesäisin viljatila työllistää Lallukan täyspäiväisesti.

Metsätaloutta Lallukka on päätynyt viemään jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Samalla sekapuuston osuus kasvaa.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että sään ääri-ilmiöt yleistyvät lähitulevaisuudessa. Samalla metsien hyönteistuho- ja sienitautiriskit kasvavat.

"Luonto toimii niin, että mitä monimuotoisempaa se on, sitä paremmin se vastustaa erilaisia ilmiöitä", metsänhoitajaksi Helsingin yliopistossa opiskellut Lallukka sanoo.

Kun metsää on aikaisemmin käsitelty ala- ja laatuharvennuksin, nyt sinne teetetään pääasiassa yläharvennuksia. Mikään kiire metsien rakenteen muuttamisella ei kuitenkaan ole. Lallukan mukaan esimerkiksi liian voimalliset harvennukset lisäävät tuulituhojen riskiä.

"Tämä on sadan vuoden projekti, ja seuraava sukupolvi tekee omat ratkaisunsa", Lallukka sanoo.

"Ylipäätään ratkaisut, joita teen, perustuvat siihen, mikä tuntuu hyvältä, kun asioita katsoo pitkälle tulevaisuuteen.

Marttilan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2010. Sen jälkeen Lallukan isä oli vielä kaksi vuotta pääasiallisena tekijänä, mutta vuodesta 2012 lähtien Lallukka on vastannut tilan maa- ja metsätaloudesta.

Lallukalla on myös pikkuveli, mutta pitkään oli selvää, että jos joku tilaa jatkaisi, se olisi nimenomaan Hermanni.

"Silloin kun olin Helsingissä opiskelemassa, maailma oli auki. Tilaa ei olisi ollut mikään pakko jatkaa, ja kipuilin päätöksen kanssa."

Metsänhoitajaopintojensa loppupuolella Lallukka matkusti lähes vuodeksi Australiaan, jossa hän opiskeli yhden lukukauden ympäristötieteitä sydneyläisessä yliopistossa. Samalla reissulla kypsyi päätös jatkaa kotitilaa.

"Australiassa ympäristöongelmat olivat ihan eri skaalassa kuin täällä, vettä ei meinaa riittää ihmisille."

Hermanni Lallukan aikana viljelyssä on siirrytty luomuun. Osin siitä on kiittäminen puoliso Elsa Lallukkaa.

"Kun me tapasimme, Hermannin näkökulma oli, että luomuviljelyllä ruokaa ei riitä kaikille maailman ihmisille", Elsa Lallukka kertoo.

Hermanni Lallukka sanoo päätyneensä siihen, ettei hän suomalaisena viljelijänä ole vastuussa kaikkien maailman ihmisten ruokkimisesta.

"Kun tilalla on pyrittävä taloudelliseen kannattavuuteen, on erikoistuttava. Yksi vaihtoehto on luomuviljely, eikä siitä kannata huonoa omaatuntoa tuntea", Hermanni Lallukka sanoo.

Taloudellisen kannattavuuden lisäksi luomussa tuntuu hyvältä, että siinä pyritään ylläpitämään maan kasvukuntoa ja sitä kautta tulevaisuuden tuotantomahdollisuuksia.

Tilalla kasvaa viljaa ja palkokasveja, ja myös öljykasvien viljely on suunnitteilla.

Tilan kolmas taloudellinen tukijalka on pihapiiriin perustettu juhlatila Marttilan Tinki. Sen toiminta on pääosin Elsa Lallukan vastuulla.

Pariskunta meni naimisiin kesällä 2015, ja vanha navetta kunnostettiin hääjuhlia varten. Pian syntyi ajatus vuokrata navettaa muillekin. Vuonna 2016 navetassa järjestettiin muutamat häät, ja kahden viime kesän ajan tilaa on vuokrattu aktiivisesti.

"Ensi kesänä siellä pidetään häät joka viikonloppu", Elsa Lallukka kertoo.

Juhlatilan avaamisen myötä Lallukoille on käynyt selväksi, että he haluavat avata maanviljelyä entistä enemmän ulkopuolisille. Marttilan Tinkin Facebook- ja Instagram-tileillä näkyy väläyksiä paitsi juhlatilan tapahtumista ja remonteista myös viljelystä ja metsänhoidosta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT