Metsä

Kasvatushakkuiden korjuujälki parani edellisvuodesta, yli puolet kohteista onnistui hyvin

Metsä 14.02.2019

Eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista, liian leveistä ajourista sekä liiallisesta harvennusvoimakkuudesta.


Keijo Penttinen
Eniten huomautettavaa löytyi korjuuvaurioista.

Lämpimät ja sateettomat säät helpottivat puunkorjuuta viime vuonna. Se vähensi kasvatusmetsien korjuuvaurioita.

Sääolosuhteiden myönteinen vaikutus näkyi metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten tuloksissa. Kasvatushakkuiden korjuujälki parani edellisvuoteen verrattuna.

Eniten huomautuksia tarkastuksissa annettiin puustovaurioista, liian leveistä ajourista sekä liiallisesta harvennusvoimakkuudesta.

Usealla kohteella huomautuksen aiheutti myös hakkuukoneiden maastoon jättämät ajourapainaumat.

Korjuujälki arvioitiin hyväksi noin 55 prosentilla kohteista. Tulos oli edellisvuotta selvästi parempi. Tuolloin korjuujälki oli suositusten mukaista vain 37 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Pohjois-Savon leimikoissa ja heikointa Varsinais-Suomessa.

Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa maakuntien tarkastustulokset vastaavat hyvin valtakunnan keskimääräistä tasoa siten, että yhdelläkään tarkastetulla leimikolla ei ollut virheelliseksi luokiteltua korjuuta.

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä on aiheuttanut lisääntyviä haasteita leimikoiden puunkorjuussa sekä metsäteiden kunnon heikentymistä.

"Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Erityisesti maastovauriot uhkaavat lisääntyä", sanoo rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Mikko Korhonen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälkeä 118 leimikolla vuonna 2018. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 453 hehtaaria.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT