Metsä

Tiilikainen siivittäisi metsien hoitoa ilmastoharvennuksilla – "Hiilinielut säilyvät, kun puuta käytetään"

Metsä 06.03.2019

Ministerin mukaan lisähakkuut ovat tuoneet metsänomistajille 500 miljoonan euron vuotuiset lisätienestit.


Päivi Sivonen
Kimmo Tiilikainen mainitsee ministeriuransa yhdeksi kohokohdaksi lain, jolla Suomi luopuu kivihiilen poltosta vuonna 2029. Myös puun käytön lisäämisestä hän on ylpeä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pyörittelee tyytyväisenä kädessään liimapuupalikkaa. Vaalikauden yksi keskeisistä kärkihankkeista on lisännyt puunkäyttöä Suomessa 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Nyt vuotuinen hakkuumäärä lähentelee 80 miljoonan kuution tavoitetta.

Tiilikainen laskee, että metsänomistajille 15 miljoonaa lisäkuutiota tarkoittaa keskimääräisillä puun hinnoilla noin 500 miljoonan euron lisäystä vuotuisiin puunmyyntituloihin. Korjuu- ja kuljetusyrittäjille lisäliikevaihtoa kertyy noin 300 miljoonaa euroa ja metsäteollisuudelle vientituloja jopa yli 2 miljardia euroa vuodessa.

"Puun käytön lisäyksellä on suuri merkitys sille, että Suomi on noussut taantumasta."

Kun puulle on käyttöä, metsänomistajat näkevät vaivaa metsiensä kasvun eteen. Niillä eväillä metsien vuosikasvu saadaan pysymään reippaasti yli 100 miljoonassa kuutiossa ja kenties lisääntymään entisestään. Myös metsäpinta-alaa voidaan jonkin verran lisätä metsittämällä tuottamattomia peltoja.



Ihmiskunnan suurin uhka, ilmastonmuutos, on pitänyt ympäristöministerin kiireisenä. Uran kohokohtiin kuuluvat ilmastoneuvottelut Pariisissa 2015 ja Katowicessa 2018. Molemmat kokoukset tuottivat tulosta niin, että maailman maat ovat nyt sitoutuneet raportoimaan ja leikkaamaan päästöjään.

Metsien hiilinieluilla on ilmaston lämpenemisen hillinnässä keskeinen rooli. Tiilikainen pitää suomalaisen EU-vaikuttamisen suurimpana ponnistuksena metsien käsittelyn ja hiilinielujen laskentasääntöjen sorvaamista sellaisiksi, että jäsenmailla on tasavertaiset mahdollisuudet käyttää puuta kestävästi.

Laskentasääntöjen pohjalta Luonnonvarakeskus laski, että Suomen hiilinielut pystytään säilyttämään vahvoina samalla, kun toteutetaan lisähakkuut. Niin kauan, kun puun käytössä alitetaan tuntuvasti kasvu, säilyy hiilinielu metsienkäytön sivutuotteena. Siksi metsänomistajille ei ole tarpeen räätälöidä erillisiä hiilensidontakorvauksia.

Sen sijaan monimuotoisuuden turvaamisesta vapaaehtoisin suojelukeinoin on syytä maksaa. Tiilikainen toivoo, että Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta lisätään ensi vaalikaudella.

Monimuotoisuuden huomioiminen on tuiki tärkeää myös metsien hoidossa. "Muistetaan jättää säästöpuut hakkuualueelle ja jo harvennusvaiheessa riistapöheikköjä, haapaa ja raitaa."



Ensiharvennusrästejä on kertynyt liki miljoonalle hehtaarille. Metsänhoitajaksi kouluttautunut Tiilikainen on hahmotellut täsmälääkkeeksi ilmastoharvennuksen, jolla lisättäisiin sekä hiilinielua että puun saatavuutta.

Hakkurästit purkamalla saataisiin paljon bioenergiaa, jonka poltosta syntyvät tuhkat kannattaisi kiertotalouden hengessä palauttaa harvennuskohteille lisäämään puun kasvua.

"Ilmastoharvennus voitaisiin tehdä hieman tavanomaista lievempänä, jolloin kasvavaa puustoa jäisi riittävästi niin, ettei kasvu notkahtaisi", ministeri suunnittelee.

Turvemailla täydennysojituksiakaan ei ehkä tarvittaisi, kun haihduttavaa puustoa jätettäisiin riittävästi. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen mahdollisuuksia turvemetsissä on syytä tutkia ja testata lisää.

Ilmastopaneelin selvityksen mukaan luonnontilainen metsä varastoi hiiltä tehokkaammin kuin hoidettu joidenkin vuosikymmenten aikajänteellä. Tiilikaisen mielestä on syytä huomioida, että hoidettu metsä on kestävämpi lumi-, myrsky- ja hyönteistuhoja vastaan kuin ylitiheä luonnontilainen metsä. Ilmastonmuutos vieläpä uhkaa lisätä luonnontuhoja, joten metsät on syytä pitää vastustuskykyisinä.



Kaikki eduskuntapuolueet liputtavat puurakentamisen lisäämisen puolesta. Järeää, hiiltä varastoivaa rakennuspuuta ei kuitenkaan saada metsistä reilusti, ellei puustoa harvenneta ajallaan. Kuitupuuta kertyy tukin kasvatuksen sivutuotteena. Tiilikainen huomauttaa, että monet korkean lisäarvon puutuotteet, kuten tekstiilit, kemianteollisuuden raaka-aineet ja muovien korvikkeet syntyvät sellusta.

Suomessa rakennetaan vuosittain noin 40 000 uutta kerrostaloasuntoa. Niistä noin 6 prosenttia on puisia. Tiilikainen uskoo, että osuus lisääntyy tuntuvasti. Teollisuudessa kehitellään yhä valmiimmaksi sisätiloissa koottavia moduuleja, joiden pystytys käy kustannustehokkaasti.

"Puurakentaminen ei tarkoita sitä, että ajetaan kuorma kakkosnelosia työmaalle", Tiilikainen naurahtaa.

Puurakentamisen pullonkaulat piilevät asenteissa ja osaamisessa, mutta ne pitää rassata auki. Tiilikainen ei kaipaa rakennuspuolelle tukia, vaan uskoo, että puurakentaminen siivittyy, kun sitä vain opetetaan kaikissa rakennusalan oppilaitoksissa. Lisäksi puu saattaa materiaalina kiriä edelle, jos ympäristöministeriön kaavailema rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointipakko sisällytetään rakennuslupiin vuoden 2025 paikkeilla.

Tiilikainen toivoo, että hiilineutraaleiksi pyrkivät kaupungit haastaisivat toisiaan. "Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa voisivat kilpailla, kenellä on suurimmat hiilivarastot rakennuksissa."

Tiilikainen pyöräyttää vielä puupalikkaa kädessään. "Mietitään kovasti, että millä aurinkoenergiaa pystytään varastoimaan. Luonto mokoma on keksinyt sen. Biomassa on varastoitunutta auringon energiaa."

Siinä vastaus niille, jotka vastustavat puun polttoa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT