Metsä

"Kahden keskikokoisen maatilan pellot yhdellä lohkolla" – entisellä turvesuolla voi testata suurten maatalouskoneiden tehoja

Metsä 29.09.2017 Haapavesi

Suomen suurin turvetuotantoalue tarjoaa nyt viljelijöille hehtaaritolkulla tasaista peltoa ja linnuille levähdyspaikkoja.


Pekka Fali
Turpeennoston päätyttyä suonpohjalla kasvaa nyt vehnää. Lohkon koko on noin sata hehtaaria.
Turpeennoston päätyttyä suonpohjalla kasvaa nyt vehnää. Lohkon koko on noin sata hehtaaria.
Pekka Fali
Piipsanneva oli aikoinaan Suomen suurin turvetuotantoalue.
Piipsanneva oli aikoinaan Suomen suurin turvetuotantoalue.

Vehnäpelto on harvinainen näky Pohjois-Pohjanmaalla, mutta harvinaista on myös pellon koko.

Puimista odottaa 40 hehtaarin alue, kanavan takana samanmoinen ja metsikön takana vielä parikymmentä hehtaaria eli yhteensä noin 100 hehtaaria.

"Tässä on kahden keskikokoisen maatilan pellot yhdellä lohkolla", operaatiovastaava Janne Rönkkömäki Vaposta vertaa.

Turveauma pellon vieressä muistuttaa, minkä vuoksi alueella on pääasiallisesti huhkittu viimeiset 40 vuotta.

Piipsanneva Haapavedellä on aikoinaan ollut Suomen suurin ja yksi maailman suurimmista turvetuotantoalueista.

2 310 hehtaarin pinta-ala vastaa noin 3 100 jalkapallokenttää. Nyt turvetta nostetaan enää kymmenesosalla alkuperäisestä alasta.

Turpeennosto alkoi vuonna 1973 ja jatkuu vielä ensi vuosikymmenelle.

Tarkkaa päättymisvuotta on mahdoton sanoa, hankepäällikkö Kari Väisänen toteaa. Tulevien kesien sää vaikuttaa, kuinka paljon turvetta pystytään nostamaan.

Vapo on sitoutunut siirtämään omistamansa turvetuotannosta poistuneet alueet seuraavaan maankäyttömuotoon viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä.

Suurin osa Piipsannevan turvetuotannosta poistuneesta alasta on nykyään maatalouden käytössä. Yli 1 300 hehtaaria maata on joko myyty paikallisille maatiloille viljelyyn tai luovutettu vuokrauksen jälkeen takaisin maanomistajille.

Rönkkömäen mukaan isoja peltokokonaisuuksia on harvoin myynnissä. Ne mahdollistavat tilakoon kasvun.

"Vanhoja turvetuotantoalueita pelloksi ostaneet viljelijät ovat sanoneet, että täällä pääsee kokeilemaan, mitä koneiden ilmoitetut tuntitehot ovat", Rönkkömäki kertoo.

Kun kiviä ja kantoja ei ole ja maantieajo vähenee, peltotöiden tehokkuus paranee.

"Monesti näkee, että isoa metsää pannaan matalaksi. Kansantaloudellisesti järkevää olisi, että puut saisivat kasvaa ja pelto tehtäisiin valmiiksi tasaiselle maalle", Väisänen sanoo.

Tasaisilla mailla vesitalous pitää tosin ottaa huomioon.

"Jotkut maat on myyty pumppaamoineen", Väisänen kertoo.

Rönkkömäen mukaan Piipsannevalla maan pH ei ole liian hapan, mutta maat kuitenkin kalkitaan, jos ne tulevat viljelykseen.

Viljojen ja nurmien lisäksi entisillä turvesoilla on nähty viljeltävän jopa perunaa.

Peltojen myynti oli lähes vuoden jäissä, kun Vapo selvitti koko maaomaisuutensa myyntiä. Yhtiö olisi vuokrannut tarvitsemansa turvetuotantoalueet pitkillä sopimuksilla.

Maaomaisuuden myynti kuitenkin kariutui, ja nyt peltojen myynti jatkuu entiseen tapaan.

120 hehtaaria Piipsannevan entisistä turvetuotantoalueista on nykyään kosteikkoja, jotka ovat tärkeitä erityisesti muuttolinnuille.

Haastattelupäivänä kosteikolla näkyi muun muassa joutsenia. Vapon ympäristötarkastajan Meeri Haatajan mukaan turveauman päällä on viihtynyt myös merikotkapari.

Kasvillisuudesta erityisesti osmankäämi viihtyy nyt kosteikolla.

Kosteikko alkaa vuosikymmenien kuluessa soistua ja palautua luonnontilaansa, kun sammalet ja muut suokasvit valtaavat tilaa avovedeltä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT