Metsä

Lintujahdin lomassa on hyvä katsastaa metsien kasvu ja tuhot

Metsä 21.09.2016

Leo Karjalainen Kiimingistä suosittelee metsänomistajia käymään läpi tiluksensa vähintään kerran vuodessa.


Pekka Fali
Leo Karjalainen toivoo Maaseudun Tulevaisuuteen enemmän juttuja Pohjois-Suomesta.

Lintujahti on metsänomistaja Leo Karjalaiselle paitsi rakas harrastus myös hyvä tapa inventoida omat metsät.

Karjalaisella on Kiimingissä noin 70 hehtaaria metsää. Joka syksy hän kulkee ne läpi metsäkanalintujen metsästysaikaan.

"Vähintään kerran vuodessa kannattaisi tarkistaa omat metsät, mieluummin kahdesti vuodessa", Metsänhoitoyhdistys Kiimingin varapuheenjohtajanakin vaikuttava Karjalainen suosittelee.

Karjalainen puhuu kokemuksen rintaäänellä, sillä viime syksynä lintumetsällä hän teki ikävän löydön: Toukokuussa 2015 riehunut Lyyli-myrsky oli kaatanut vuosien 2013 ja 2014 talvina harvennetun metsikön nurin.

"Metsikköä oli tarkoitus kasvattaa vielä kymmenen vuotta ja sitten tehdä päätehakkuu", Karjalainen kertaa.

Lyyli päätti toisin. Myrsky kaatoi noin 450 metriä pitkältä ja 100 metriä leveältä kaistaleelta suuriakin mäntyjä nurin.

"Metsä muuttui vajaatuottoiseksi, joten se päätettiin uudistaa."

Soiden takana, kahden kilometrin päässä kantavasta metsätiestä oleva myrskyleimikko ei ole ostajien toivelistan ykkösenä.

Reposelällä korjuukaluston kulkua kiusaa vielä leveä Haaraoja, jonka täytyy jäätyä kunnolla ennen ylitystä.

Karjalainen laittoi leimikon myyntiin metsänhoitoyhdistyksen kautta. Yhteiskauppaan saatiin liitettyä muun muassa seurakunnan leimikoita, ja puille löytyi ostaja.

"Junnikkalan saha osti tukkipuut. Se on hyvä ostaja tällä alueella", Karjalainen kiittää.

Kuitupuu päätyi Stora Ensolle.

"Yhteiskaupassa pienestäkin leimikosta saa hyvän hinnan. Yksin on vaikea saada talvikohteita kaupaksi."

100 lukijaa: Leo Karjalainen

Asuinpaikka: Oulun Kiiminki

Ikä: 69

Missä ja millä luet MT:tä? En ole tilaaja, mutta luen paperilehteä metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. Metsänumerot tulevat kotiini, ne luen tarkkaan. Verkkolehteä luen satunnaisesti, jos on joku kiinnostava asia. Mökillä tulee myös luettua verkkolehteä.

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? Metsästäjä-lehti on ainoa, jonka arkistoin. MT:n metsänumeroita en arkistoi, mutta en myöskään heitä pois yhtä nopeasti kuin Kalevan. Luetut sanomalehdet menevät joko pannuhuoneeseen sytykkeeksi tai paperinkeräykseen.

Parasta ja parannettavaa MT:ssä? Lehdessä on paljon hyvää asiaa, esimerkiksi lakiuudistuksista. Pikkuisen liikaa kirjoitetaan Etelä-Suomen asioista.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT