Metsä

Turvemaiden vesiensuojelu on kova pähkinä purtavaksi

Metsä 04.10.2017 Juupajoki

Uusimmat tutkimustulokset metsäojitusten päästöistä mietityttivät metsäammattilaisia vesiensuojelukoulutuksessa.


Rami Marjamäki
Pirkanmaan vesiensuojelupäivässä tarkasteltiin Helsingin yliopiston päästötutkimuksen tuloksia ojitetulla Kotisuolla. Dosentti Kari Minkkinen esitteli muun muassa suolle asennettua mittauspatoa metsäammattilaisille.

Puut eivät kasva, jos juuret likoavat vedessä. Ojituksista huuhtoutuu vesistöihin haitallisia ravinteita ja humusta. Suurimmat hakkuiden lisäysmahdollisuudet ovat kuitenkin suometsissä.

Tässä yhtälössä riittää tutkijoille ja metsä- ja ympäristöalojen ammattilaisille työsarkaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Pirkanmaalla asiaan pureuduttiin syyskuun lopulla Suomen metsäkeskuksen järjestämässä Vesiensuojelun maastopäivässä Juupajoella. Tilaisuuden järjesti metsäkeskuksen Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hanke.

Koulutuksessa metsäammattilaiset pääsivät tutustumaan Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman vieressä sijaitsevan Kotisuon harvennushakkuu- ja kunnostusojitukseen, joiden vesistövaikutukset on tarkasti mitattu.

Ojiin rakennettiin jo ennen hakkuita ja kunnostusojitusta vuonna 2010 mittapadot, joista vesinäytteitä ja veden määrää on pystytty seuraamaan. Hakkuu tehtiin metsurityönä vuoden 2011 lopussa ja ojitus syyskesällä 2012.

Alun perin suo on ojitettu 1950- ja 60-luvuilla.

Kotisuon vesinäytteiden tulokset noudattelevat nykyisten ojitusoppien mukaista kaavaa. Parina ensimmäisenä vuonna ojituksen jälkeen typpi-, fosfori- ja liukoisen hiilen pitoisuudet nousivat huomattavasti suon vesissä. Sen jälkeen tilanne tasaantui. Liukoinen hiili aiheuttaa veteen tummaa väriä.

Kohteella on kuitenkin käytössä pintavalutuskenttä, joka toimi hyvin ravinteiden ja kiintoaineen pidättelijänä. Sen ansiosta valumavesien typpi- ja fosforipitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin sellaisissa ojitetuissa suometsissä, joissa kunnostusojitusta ei ole tehty.

”Luonnonhuuhtoumaan verrattuna nykyiset pitoisuudet ovat kahdesta kolmeen kertaa suuremmat kuin ojittamattomalla suolla”, kuvaili dosentti Kari Minkkinen Helsingin yliopistosta.

Kotisuon lukuja kiperämmäksi puheenaiheeksi nousi Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiemmin tänä vuonna julkistama tutkimus, jonka mukaan metsäojituksen päästöt ovat suuremmat kuin tähän asti on luultu.

Yllättävä päästöjen nousu mitattiin vanhoilta mittauskohteilta, joissa ojituksesta on kulunut vuosikymmeniä.

”Kyllä se vähän mullisti käsityksiä”, arvioi oja- ja tieasioita vuodesta 1985 lähtien hoitanut Jari Hemminki Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksestä.

”Se on uutta, että 60 vuotta vanhoilla soilla päästöt lisääntyvät. Tämä kumoaa sen, mitä tähän asti turvemaiden päästöistä on ajateltu. Päästöjen lisäys johtuu ilmeisesti turpeen maatumisesta. Kun maatuminen etenee tarpeeksi pitkälle, ravinteita alkaa taas huuhtoutua enemmän.”

Ojitushankkeissa vesiensuojelua korostetaan nykyään, Hemminki kertoi. 1980-luvulla huoli kohdistui lähinnä kiintoaineen kulkeutumiseen. Hänen mukaansa maanomistajat suhtautuvat vesiensuojeluun erittäin myönteisesti.

”Vesiensuojelutoimenpiteet kuuluvat myös kemeran perusteella ojitushankkeisiin.”

Hemminki esitteli tilaisuudessa Antti Kujalan metsään uudistushakkuun ja kunnostus­ojituksen yhteydessä tehtyä allasta, jossa virtaaman vaihtelua säädellään padoilla ja putkistolla, joka pidättää vettä voimakkaiden virtaamien aikana. Tällaisilla uusilla keinoilla ojituksen haittavaikutuksia pyritään minimoimaan.

Yllättävien tutkimustulosten takana on Luken johtavan tutkijan Mika Niemisen vetämä ryhmä. Nieminen varoittaa, että koko maan tasolla metsätalouden kuormitus voi nousta kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi nykyisistä arvioista.

”Yksittäisellä suolla typpipäästöt voivat olla jopa viisinkertaiset siihen nähden, mitä ennen on arvioitu”, hän sanoo.

”Lisää kuormitusta on tiedossa, kun pääosin 1960–1980-luvuilla ojitetut suometsämme saavuttavat uudistamisvaiheen.”

Lue myös:

Metsäojitus huuhtookin luultua enemmän ravinteita – "Kuormitusarviot pitää kertoa kahdella tai kolmella"

Luke tutkii, voisiko jatkuva kasvatus korvata kunnostusojituksia

Aiheeseen liittyvät artikkelit