Kun keräinharava ja keräysastia ovat sopivan mittaisen varren päässä, poiminta-asento on ihanteellinen ja varrellisesta korista saa tukea. ”Marjojen ropina astiaan on kuin musiikkia korvalle”, Pöyry sanoo. Kuva: Johannes Tervo
Video: Taisto teki ylivertaisen marjapoimurin, joka vetää puolukkaa jopa 100 litraa tunnissa – ”Lanka on niin kestävää, että sillä voisi lyödä villisikaa”
Metsän marja-aarteet ovat saaneet Taisto Pöyryn valtaansa. Hän haluaa jakaa tietoa kehittämästään poimintatekniikasta kaikille kiinnostuneille.
Haravalla marjat vedetään astiaan, kun tavanomaisessa poimurissa niitä yritetään työntää keräimen sisään. Kuva: Johannes TervoKurikkalainen Taisto Pöyry, 82, astelee maatilansa pihamaalla ja katsoo nyt jo hiljentyneiden tuotantorakennusten suuntaan.
Maatiloille tyypilliseen tapaan pihalla näkyy osin jo pois käytöstä jääneitä työkoneita, mutta myös uutta maalia pintaansa saaneita laitteita.
”Tykkään tehdä vanhoista värkeistä uutta. Kun on nättiä rautaa, siitä voi hitsin avulla tehdä vaikka puutunkin tai puunhalkojan. Tuo kettinkiraivuri tuolla ulottuu neljään metriin asti, laskuojathan ovat leveitä”, Pöyry sanoo viittaillen koneeseen päin.
Pihapiiri rajautuu metsään. Kurikkalaismies on ollut ikänsä innokas marjametsään lähtijä. Metsässä on ehtinyt miettiä useampaan kertaan, millainen laite olisi oikeasti hyvä käteen eikä rasittaisi selkää.
Moni on pohtinut poimintaretkellään samaa.
”Eräs kaverini oli tehnyt poimurista kapean haravan, jolla veti marjat sankoon. Eivät ne tahtoneet oikein sankoon osua. Hän ei pärjännyt minulle poiminnassa, kun käytin tavallista poimuria.”
Vetotekniikka haravalla oli tehokkaan näköistä.
”Olin nähnyt Pohjois-Suomessa ulkomaalaisten haravia. Niissä eivät tahtoneet piikit pysyä kiinni.” Ison saavin kääntely metsässä on hankalaa.
Jo aikoja sitten Pöyry sattui kuulemaan naapuripitäjässä tehdystä marjaharavasta ja varrellisesta AIV-pullosta.
Siinä keräimeen liitetty verkko ei ollut hänen mielestään ihanteellinen ja se esti myös marjojen pyörähtämistä sisään.
Haravasta tuli idea oman laitteen kehittämiseksi.
Ensin piti tapahtua pieni onnettomuus, jotta saatiin sopivaa ainesmetallia haravaan – sekin tietysti kierrätysmateriaalista.
”Ajoin takavuosina heinää Helsinkiin asti. Siellä sattui vahinko, kun mukana olleet tikkaat jäivät kuljetuksissa käyttämäni kuorma-auton pyörien alle.”
Vääntyneissä alumiinitikkaissa oli hyvää materiaalia kevyelle, mutta lujalle haravalle.
Pöyryn alumiinista ja puusta valmistettu harava näyttää istuvan hyvin käteen: Se ei ole liian leveä, eikä se kerää kaikkia roskia mukaansa kuten leveät maata pitkin vedettävät vempeleet.
”Tässä on tarkkaa myös piikkien jako ja materiaali. Urheilusuvusta kun olen, piikkejä varten löytyi moukarin varressa käytettävää pianolankaa.”
Langan pitää myös taipua kärjestä oikeaan kulmaan tehostamaan marjojen keruuta.
”Lanka on niin kestävää, että sillä voisi tarvittaessa lyödä vaikka villisikaa”, mies naurahtaa ja heiluttaa laitetta ilmassa.
Taisto Pöyry
Haluaa innostaa suomalaisia ”puolukkamettälle”.
Kehittänyt puolukkaharavan ja keräysastian kaikkien käyttöön.
82-vuotias, perheellinen, asuu Kurikassa maatilallaan.
Seuraa tarkasti luonnon ilmiöitä lähiympäristössään.
Mottonaan hänellä on: ”Pitää pitää silmä kirkkaana”.
Pöyry kilpailee edelleen poiminnan kuninkuudesta, viimeksi viikko sitten Suomussalmella. Vuonna 2019 hän voitti miesten sarjan Marjastuksen MM-kilpailussa.
Kurikkalainen harmittelee jälkikäteen, että kilpailuhehtaarilla oli marjaa vähänlaisesti. Saalis jäi reiluun 20 kiloon.
”Voittajat vetelivät kapealla ja pitkävartisella haravalla puolukkaa sankoon. Omani ei nosta liikaa roskia vaivoiksi.”
Marjojen puhdistaminen on tympeää puuhaa, mutta Pöyryllä se sujuu helposti. Hän on kiinnittänyt lisäsiiven lieriön yläosaan.
”Suppilon päähän pitäisi jo valmistajan kehittää lisäosa, jonka kautta marjat putoilevat lieriön reikään kiertoliikkeessä. Näin marjat pysyvät irrallaan toisistaan, eivätkä ne tuki reikää niin helposti kuin ilman.”
Jäykkä pianolanka kerää marjat ja kestää kovempaakin käyttöä. Kuva: Johannes TervoRoskien poistamiseen hän suosittelee tavanomaisen pölynimurin sijasta edullista tuhkaimuria, joka maksaa vain muutaman kympin. Laite on helppo puhdistaa kantta nostamalla.
”Emännätkin tykkäävät, kun ei koti-imuria viedä roskaisia marjoja puhdistamaan.”
Pöyry toivoo, että suomalaiset innostuisivat tosissaan marjanpoiminnasta. Hän tarjoaa omaa keksintöään kenen tahansa käyttöön, mutta ei ole ryhtynyt valmistamaan niitä itse myyntiin.
Suomessa pitäisi veteraanipoimijan mukaan saada vietyä marjanpoimintaa eteenpäin.
”Tämän laitteen voi ottaa käyttöön kuka vain, vaikka teolliseen tuotantoon. Olen kerännyt sillä jopa sata litraa tunnissa, kun yhdellä vedolla sai vedellä litran marjaa koriin.”
Marjojen puhdistaminen ei töki, kun tekniikka on viritetty oikein. Valkoinen lisäosa puhdistinlieriön päässä estää tehokkaasti putkilon tukkeutumista. Kuva: Johannes TervoKorkea ikä ei miestä paina – kurikkalaisella on oma elämänfilosofia.
”Pitää pitää silmä kirkkaana.”
Vanha isäntä seuraa tarkkaan, mitä pihapiirin kissat, nisäkkäät ja linnut puuhaavat oloissaan. Kauriille hän on kehittänyt ruokintatelineen, jossa syötävä pysyy kuivana talvellakin.
Luonnossa tapaamistaan villieläimistä hän mainitsee erikoisimpana vaskitsan.
Se on pohjalaismaastoissa varsin harvinainen raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaista nimeä vaskikäärme.
”Saatan poimia vielä päätteeksi 50 litraa mustikkaa lisää. Kun ei niitä viitsi sinne metsäänkään jättää!”
Halu valistaa muita tulee Pöyryn mukaan Santeri Alkion geeniperimästä. Hän on erityisesti äidin kautta lähisukulainen nuorisoseuraliikkeen ja Maalaisliiton laihialaiselle perustajalle. Tuolloin puukkojunkkariaikaan nuoret saivat järjestöelämästä järkevää tekemistä.
Laihialainen nuukuus ilmenee myös metsässä.
”Kun pääsen maasturilla marjaan, saatan poimia vielä päätteeksi 50 litraa mustikkaa lisää. Kun ei niitä viitsi sinne metsäänkään jättää!”
Keräysastian pohja täyttyy jo muutamalla haravan vedolla. Kuva: Johannes TervoJuttu on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa aiemmin 22.9.2023
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
