Petri Sarvamaa varoittaa hiilinielulainsäädännön avaamisesta: "Suomen on vedettävä yhtä köyttä, jotta kotimainen metsänkäyttö voi jatkua" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Metsä

Petri Sarvamaa varoittaa hiilinielulainsäädännön avaamisesta: "Suomen on vedettävä yhtä köyttä, jotta kotimainen metsänkäyttö voi jatkua"

Hiilinielulainsäädäntö pitää päivittää vastaamaan EU:n 2050-ilmastostrategiaa. Tässä piilee Suomelle haasteita, Sarvamaa uskoo.
Juha ROININEN
Hiilinielujen pitää olla vähintään yhtä suuret kuin päästöt 2050 mennessä, EU-komissio sanoo.

Kun EU alkaa tehdä vuoteen 2050 suuntaavaa ilmastolakia, tiettyjä osia viime komission ilmastolainsäädännöstä tullaan tarkastelemaan uudelleen.

Uuden komission keskusteluun nousevat ainakin metsänkäyttöä koskeva lulucf-asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi.

Nämä lainsäädännöt ovat olleet Suomen metsäalalle tärkeitä, koska ne näyttävät suuntaa metsien hakkuille ja puupohjaisen biomassan käytölle energiantuotannossa.

EU-parlamentin jäsenen Petri Sarvamaan (kok.) mukaan suomalaisten on oltava hereillä. Uusia haasteita on näköpiirissä.

”Lulucf-asetus määrittää, kuinka paljon Suomi voi jatkossa hakata metsää ja kuinka paljon on jätettävä hiilinieluksi. Jo edellisellä kerralla vääntö oli Suomelle haasteellinen. Nyt Suomen on taas vedettävä yhtä köyttä, jotta kansallista intressiä voidaan suojella ja kotimainen kestävä metsänkäyttö jatkua.”

Lulucf-laki on nyt jäsenmaiden kansallisessa valmistelussa. Näyttää siltä, että Suomen metsien käytöstä on tulossa tulevina vuosina laskennallinen päästö.

Tämä perustuu EU-laskentojen pohjana olevaan "vertailutasoon", johon toteutunutta hiilinielua tulevaisuudessa verrataan. Laskennalliset päästöt syntyvät, jos nielut alittavat Suomelle EU:ssa asetetun vertailutason.

Jos nielut jäävät miinukselle, metsien hiilinieluja ei voi käyttää korvaamaan esimerkiksi maatalouden tai maankäytön päästöjä.

Lulucf-laskentatapaa on pidetty Suomelle epäoikeudenmukaisena, koska vaikka Suomen metsät ovat luonnontieteellisiä nieluja, laskennat tekevät metsien käytöstä päästölähteen.

”Lainsäädäntö on johtanut nurinkuriseen tilanteeseen, jossa Suomen hiilinielutavoitteet karkaavat kauemmaksi, vaikka metsien kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman. Syy on mielivaltaisissa kriteereissä. Näitä on pyrittävä nyt parantamaan", Sarvamaa selittää.

Se, kuinka lulucf-direktiiviä muutetaan, on vielä auki.

"ilmastolakia sorvatessa on huomioitava kestävän metsänhoidon periaatteiden toteutuminen ja Suomen olosuhteiden ymmärtäminen", Sarvamaa sanoo.

Euroopan unionin hiilinielujen on oltava vähintään yhtä suuret kuin päästöt vuoteen 2050 mennessä, käy ilmi EU-komission keskiviikkona julkaisemasta ilmastolakitiedonannosta.

”Ilmastonmuutos on meidän aiheuttamamme, joten meidän tehtävämme on toimia. Ilmastolaki ohjaa jokaista tulevaa askeltamme”, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi EU:n uuden ilmastolain tiedotustilaisuudessa.

Jäsenmaat sitoutuivat hiilineutraaliustavoitteeseen jo viime vuoden lopulla, ja seuraavaksi komission tehtävä on rakentaa konkreettista lainsäädäntöä.

Lue lisää

Vain lihatuotteissa saa käyttää lihaan viittaavia sanoja, Ranskan laki sanoo – "makkara" ja "burgeri" eivät kelpaa kasvisruokiin, Sarvamaa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä

Ympäristökeskuksen Soimakallio arvioi uusien hiilinielulaskelmien sisältävän 70 miljoonan kuution hakkuut – ministeriö muistuttaa, että vertailutaso ei ole tavoite tai ennuste

Komissio ja Suomi kompromissiin metsien hiilinielun vertailutasoista – EU:n vaatimus Suomen alkuperäistä ehdotusta kunnianhimoisempi, mutta luku vielä elää

Maksavatko mansikat kohta maltaita?