Pahat metsäpalokesät toistuvat harvemmin kuin kerran 50 vuodessa - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Pahat metsäpalokesät toistuvat harvemmin kuin kerran 50 vuodessa

Ruotsissa yli 100 hehtaarin laajuisia metsäpaloja on sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa.
Kimmo Haimi
Vuoden 2018 kesällä syttyi yli 2000 metsäpaloa, mutta paloala jäi silti pieneksi.

Kesä 2018 muistetaan savunkatkuisista metsäpaloista. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vastaavia metsäpalokesiä ei välttämättä satu kohdalle ihan hetkeen.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan kasvattavan metsäpaloriskiä Pohjois-Euroopassa. Silti toissakesän kaltaiset korkean paloriskin kesät pysyvät Suomessa harvinaisina vielä ainakin lähitulevaisuudessa.

Tuoreen selvityksen mukaan kesän 2018 metsäpaloriskin toistuvuusaika oli niin Suomessa kuin Ruotsissa laajoilla alueilla yli 50 vuotta.

"Toisin sanoen kesän 2018 kaltaiset, paloherkät olosuhteet toistuvat näillä alueilla keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa", tiivistää Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen.

"Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi vastaavan kaltaisia tai vielä vaikeampiakin metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla ehkä jopa useampia joka vuosikymmen", Lehtonen sanoo.

Tällöin palojen tehokas sammuttaminen voisi olla vaikeaa etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla palojen sammuttaminen on Suomessa pitkälti paikallisten vapaapalokuntien harteilla.

Ruotsissa olosuhteet olivat vuonna 2018 keskimäärin vielä hieman poikkeuksellisemmat kuin Suomessa. Siellä osa paloista levisi hallitsemattomana ja metsää paloi yli 25 000 hehtaaria.

Myös Suomessa metsäpalot pitivät tuona kesänä palokunnat kiireisinä, kun kesän aikana syttyi yli 2 000 metsäpaloa.

Kansainvälisesti verrattuna metsäpaloissa palaneet paloalat ovat Suomessa olleet pitkään hyvin pieniä. Esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa laajat metsäpalot ovat tavallisia.

Ruotsissa yli 100 hehtaarin laajuisia metsäpaloja on viimeisten reilun 20 vuoden aikana sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka maan pinta-alaan suhteutettuna metsäpalojen kokonaismäärä on Ruotsissa ja Suomessa ollut samaa suuruusluokkaa.

Boreaalisten metsien luontainen uudistuminen tapahtuu pitkälti metsäpalojen kautta. Suomessa metsäpalojen sammuttaminen on viime vuosikymmeninä ollut erittäin tehokasta ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen näkökulmasta metsää palaakin meillä auttamattoman vähän.

Toisaalta metsäpalot aiheuttavat taloudellista vahinkoa ja metsien varaan lasketaan myös hiilivarastojen kasvattajana ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Lue lisää

Vanha salaatinkastikepullo on Tarmo Kallioahon salainen ase istutustyömaalla – katso video

Viheliäinen juurikääpä iskee myös taimikoihin, silti jopa ammattilaiset markkinoivat raivauksia kesäajalle – asiantuntija: "Ainakin riskistä pitäisi rehellisesti kertoa"

Kompensoidaanko turhaan? Hiilensidontarahastojen hankkeet jäävät irrallisiksi ja yhtenäinen hiililaskuri puuttuu

Video: Näin estät juurikäävän leviämisen metsääsi