Metsä

Joutomaita voitaisiin metsittää hiilinieluiksi 118 000 hehtaaria – uusi laki tukisi maanomistajia metsityksessä ja hoitotoimissa

Tukeen oikeutettuja alueita olisivat maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja entiset turvetuotantoalueet.
Johannes Tervo
Metsitystuen piiriin soveltuvia alueista noin 9 000 hehtaaria on turvetuotannosta pois jääneitä alueita. Arkistokuva on Kauhavan Kortesjärveltä.

Yksityiset maanomistajat voivat saada ensi vuoden alusta lähtien tukea joutokäytössä olevien puuttomien alueiden metsitykseen, mikäli maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu lakiesitys toteutuu.

Ministeriö pyytää nyt lausuntoja lakiluonnoksesta. Lausuntokierros päättyy 6. heinäkuuta.

Metsitystukeen oikeutettuja alueita olisivat maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot ja entiset turvetuotantoalueet.

"Metsitystuen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa hiilinieluja. Tukikelpoisten alueiden ulkopuolelle on rajattu aktiivisen ruuantuotannon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Metsitystuen piiriin soveltuvia joutomaita on ministeriön arvion mukaan noin 118 000 hehtaaria. mistä noin 9 000 hehtaaria on turvetuotannosta pois jääneitä alueita ja loput ruuantuotannon ulkopuolelle jääneitä peltoja. Arvio perustuu Tapio Oy:n selvitykseen.

Vuosittainen metsitysala voisi olla noin 3 000 hehtaaria.

Ministeriön metsäneuvoksen Marja Hilska-Aaltosen mukaan tukikelpoisten alueiden rajauksessa pyritään siihen, ettei monimuotoisuutta, maisematekijöitä tai perinnebiotooppeja heikennetä.

"Tuen hakuvaiheessa ely-keskus ottaa kantaa siihen, onko kohde järkevä. Vasta sitten selviää, voidaanko alue metsittää."

Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona olisi se, ettei peltoala ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Tukea ei myönnettäisi ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämiseen. Myöskään metsämaaksi luettavat alueet eivät olisi oikeutettuja tukeen.

Metsitystukea haettaisiin metsäkeskuksesta. Metsitykseen liittyviä toimenpiteitä ei saisi aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.

Tuella pyritään kattamaan kustannukset, jotka aiheutuvat alueen metsityksestä ja hoidosta. Hilska-Aaltonen toteaa, että turvemaapeltojen metsitys on kustannuksiltaan kalliimpaa kuin kivennäismaiden.

"Tukea ei maksettaisi kuittien perusteella, vaan keskimääräisen laskennan perusteella."

Näin tuki poikkeaisi kemeratuesta, mitä maksetaan monessa työlajissa kokonaiskustannusten prosenttiosuutena.

Metsitystukea saanut maanomistaja velvoitettaisiin hoitamaan aluetta ja huolehtimaan metsälain mukaisen taimikon syntymisestä.

Tuen maksu porrastettaisiin kahden ja kahdeksan vuoden jälkeen metsityksestä.

Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät 10 vuotta.

Lakiluonnoksessa ei ole arvioitu, kuinka paljon rahaa tarvittaisiin valtion budjetista. Tuen määrä säädettäisiin asetuksella.

Hilska-Aaltonen arvioi, että vuosittain käytössä olisi muutama miljoona euroa.

Metsitystukilaki on määrä antaa eduskunnalle budjettilakina ensi syksynä niin, että tukijärjestelmä tulisi voimaan vuoden 2021 alusta.

Metsitystuki liittyy maankäyttösektoria koskevaan laajaan ilmastotoimenpiteiden kokonaisuuteen, josta on linjattu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa.

Toimenpiteillä vähennetään maa- ja metsätalouden ja muun maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä sekä ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja kokonaiskestävyys huomioiden. Yksi keino lisätä metsien hiilensidontaa on metsäpinta-alan lisääminen.

Katso uusin video
Lue lisää

Ruuan tuotannon turvaaminen tärkeintä

Keskusta puolustaa maaseutua ja alkutuotantoa

Ilmastoviisasta maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä kehittäviin hankkeisiin 103 miljoonaa euroa – asetus määrärahan käytöstä lausunnoille

Maatalouden sähkövero laskee Suomessa – "Päätös palvelee maatalouden parempaa kannattavuutta"