UPM:n Jyväskylän vaneritehdas on tehnyt tappiota pitkään – miljoonien investoinneilla ei ole onnistuttu kohentamaan kannattavuutta riittävästi - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

UPM:n Jyväskylän vaneritehdas on tehnyt tappiota pitkään – miljoonien investoinneilla ei ole onnistuttu kohentamaan kannattavuutta riittävästi

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ihmettelee UPM:n arvostelua, että Suomessa vaneriteollisuuden työehdot eivät ole mahdollistaneet kapasiteetin täysimääräistä käyttöä.
Sakari Martikainen
Jyväskylän lisäksi UPM tekee koivuvaneria Suomessa Savonlinnassa ja Joensuussa. Arkistokuva on UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalta.

UPM suunnittelee sulkevansa pysyvästi Jyväskylässä sijaitsevan havu- ja koivuvaneria valmistavan tehtaansa. Yhtiö kertoi tiistaina käynnistävänsä koko tehtaalla työskentelevää henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut ensi maanantaina.

Vaneritehtaalla työskentelee 167 henkilöä.

Jyväskylän tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas. Tänä kesänä se täyttää 107 vuotta.

UPM:n vaneriliiketoiminnan johtajan Mika Sillanpään mukaan Jyväskylän tehdas on ollut pitkään heikosti kannattava.

"Vuodesta 2010 lähtien liiketulos on ollut voitollinen vain vuonna 2014. Muina vuosina on tehty tappiota."

UPM on yrittänyt kohentaa tehtaan kannattavuutta investoimalla siihen kuuden viime vuoden aikana yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.

"Tuotantotehokkuutta on saatu parannettua melkein 30 prosenttia, mutta tehtaan tekninen kyvykkyys ei riitä tekemään niitä tuotteita, jotka olisivat kannattavia", Sillanpää sanoo.

Jyväskylässä valmistetut tuotteet aiotaan valmistaa jatkossa muilla UPM:n tehtailla Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

Jyväskylässä vuosikapasiteetti on noin 100 000 kuutiometriä vaneria, josta pääosa on ollut koivuvaneria.

Suomessa UPM valmistaa koivuvaneria lisäksi Savonlinnassa ja Joensuussa. Savonlinnan tehdas on samankokoinen kuin Jyväskylän tehdas. Joensuussa kapasiteetti on 55 000 kuutiometriä.

Mikkelissä Ristiinassa toimivan UPM:n Pelloksen havuvaneritehtaan kapasiteetti on 440 000 kuutiometriä.

Sillanpään mukaan Savonlinnan, Joensuun ja Pelloksen tehtaat ovat tehneet hyvää tulosta.

Lisäksi UPM:llä on Venäjällä Chudovossa kapasiteetiltaan 155 000 kuutiometrin ja Virossa Otepäässä runsaan 90 000 kuutiometrin koivuvaneritehdas.

UPM ja venäläinen Sveza-konserni ovat Euroopan suurimmat vanerinvalmistajat, kummallakin kapasiteetti on noin miljoona kuutiometriä vuodessa.

Uutta koivuvanerikapasiteettia kilpailijat suunnittelevat Sillanpään mukaan erityisesti Venäjälle, missä tuotannon kustannustaso on merkittävästi kilpailukykyisempi kuin Suomessa.

Suomessa vaneriteollisuuden työehdot eivät ole mahdollistaneet kapasiteetin täysimääräistä käyttöä. Lisäksi toistuvat työmarkkinahäiriöt heikentävät suomalaisten yksiköiden toimitusvarmuutta", hän sanoo.

Puuta Jyväskylän vaneritehdas on ostanut vuodessa noin 12 miljoonalla eurolla.

Tehdas on ollut merkittävä työllistäjä Jyväskylän seudulla. Sen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 210 työpaikkaa, verovaikutuksen 7 miljoonaa euroa ja kulutusvaikutuksen noin 9 miljoonaa euroa vuodessa.

Vanerin valmistus on ollut UPM:lle varsin hyvin kannattavaa liiketoimintaa, vaikka viime vuonna kysynnän heikkeneminen ja lakot rajoittivat tuotantoa.

"Koronan takia näkyvyys markkinoilla on nyt todella huono, mutta uskomme vanerilla olevan muuten hyvä tulevaisuus. Vuosittainen kasvu on 2–3 prosentin välillä", Sillanpää sanoo.

Hinnalla UPM:n on hänen mukaansa vaikea kilpailla, joten yhtiön pitää keskittyä muihin kilpailutekijöihin kuten laatuun ja toimitusvarmuuteen sekä korkeamman teknologian tuotteisiin, joista saa vähän parempaa hintaa kuin perusvanerista.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto toivoo aitoja ja perusteellisia yhteistoimintaneuvotteluja Jyväskylän vaneritehtaalla.

"Nyt on katsottava kaikki mahdollisuudet toiminnan jatkamiselle. Yt-neuvottelut eivät saa olla vain sananhelinää, vaan aitoihin, työntekijöitä suojeleviin toimiin tähtääviä. Koronakriisin oloissa ihmisten asema on muutenkin tavallista turvattomampi", Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen vaatii tiedotteessa.

Hän ihmettelee UPM:n arvostelua, että Suomessa vaneriteollisuuden työehdot eivät ole mahdollistaneet kapasiteetin täysimääräistä käyttöä.

"Tämä kyllä vaatii tarkempia perusteluja. Samoin viittaus työmarkkinahäiriöihin. Täytyy muistaa, että UPM on itse metsäteollisuuden keskeisenä vaikuttajana ollut hyvin merkittävässä roolissa alan neuvotteluilmapiirin luomisessa", Alapartanen sanoo.

Lue lisää:

UPM aikoo sulkea vaneritehtaan pysyvästi Jyväskylässä – tehtaalla työskentelee 167 henkilöä

Lue lisää

UPM kannattavin kolmesta suuresta metsäyhtiöstä – korona iski painopapereihin ja nyt koneita suljetaan tai muunnetaan valmistamaan pakkausmateriaaleja

UPM:n painopaperit vajosivat tappiolle ensimmäisen kerran viiteen vuoteen – "tarrojen ja erikoispaperien kysyntä oli vahvaa ja tuloskehitys erinomaista"

UPM sulkee Jyväskylän vaneritehtaan heinäkuun lopussa – 147 henkilön työt loppuvat

UPM sulkee pysyvästi Chapellen sanomalehtipaperitehtaansa Ranskassa – tehdas voidaan vielä myydä, jos tyydyttävä tarjous saadaan