WWF myönsi 20 000 euron Panda-palkinnon vapaaehtoiselle arvokkaiden metsien kartoitukselle - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

WWF myönsi 20 000 euron Panda-palkinnon vapaaehtoiselle arvokkaiden metsien kartoitukselle

Kartoittajien mukaan arvokkaita ja suojeltavia luontokohteita ei usein tunnisteta maastossa, jolloin ne ovat vaarassa tuhoutua.
Kari Salonen
Aallon ja Mannisen mukaan palkintosumma kuluu pitkälti kartoitustyöstä syntyviin kustannuksiin kuten matkoihin ja ruokailuun.

Arvokkaita metsiä vapaaehtoistyönä kartoittava hanke on palkittu 20 000 euron Panda-palkinnolla.

Hankkeessa vapaaehtoiset metsäasiantuntijat kartoittavat luontoarvoiltaan merkittäviä metsiä pääasiassa valtion ja suurten yritysten mailta. Uhattuja luontotyyppejä ovat esimerkiksi korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät.

"Yhteiskunnassa kyllä tunnistetaan metsien suojelutarve, mutta todellisuudessa arvokkaita metsiä kuitenkin hakataan, koska kohteita ei tunnisteta maastossa", kertoo kartoitushankkeen työryhmään kuuluva Matti Aalto.

Arvokkaita luontokohteita etsitään ensin kaukokartoitusaineiston kuten ilmakuvien avulla. Mahdollisiin kohteisiin mennään maastoon, jossa tarkastellaan esimerkiksi metsän rakennepiirteitä ja lajistoa.

Jos metsä täyttää suojeltavan kohteen tunnusmerkit, ilmoitetaan siitä metsän omistajalle.

Luontokartoittaja Olli Mannisen mukaan metsäalan toimijoiden kanssa päästään rakentavaan keskusteluun, vaikka suojelutarpeen laajuudesta ollaan usein eri mieltä.

Metsäalan toimijat noudattavat erilaisia suojelusäädöksiä ja sertifikaatteja. Kartoittajat vetoavatkin näihin toimijoiden itse ilmoittamiin periaatteisiin perustellessaan suojelukohteita.

"Jos jotain on luvattu, niin lupaukset täytyy pitää", Aalto painottaa.

Kartoitushankkeen vapaaehtoiset pitävät harmillisena, että resursseja arvokkaiden kohteiden paikantamiseen on niin vähän. He toivoisivat kartoituksiin mukaan enemmän viranomaisia sekä muita metsäalan toimijoita.

"Kyllä se innostus paistaa ihmisestä", Aalto kuvailee uusia kartoitustöihin lähteviä vapaaehtoisia. "Itse tykkään ottaa nuorempia aktiiveita mukaan maastohommiin ja kouluttaa siinä samalla", Manninen toteaa.

Vuodesta 1999 jaetun palkinnon ovat aikaisemmin saaneet muun muassa Sääksisäätiö, Virtavesien hoitoyhdistys ja Kotkassa sijaitseva akvaariotalo Maretarium.

20 000 euron palkintosummalla on tarkoitus palkita ja edistää aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Summa jaetaan erillisestä Anderssonin rahastosta.

Aallon ja Mannisen mukaan palkintosumma käytetään pääasiassa kartoitustyöstä syntyviin kuluihin. "Matkoihin, majoituksiin ja ruokaan", molemmat toteavat.

Lue lisää

Kuutti hukkui muikkuverkkoon – alkukesän verkkokalastusrajoitusta halutaan pidentää

WWF: Ansalangat uhkaavat jo sukupuuton partaalla olevia tiikereitä Kaakkois-Aasiassa

Itävallan metsänomistajille FSC-sertifiointi ei kelpaa, vaikka monessa Euroopan maassa se purjehtii myötätuulessa – "Olemme tiukasti FSC:tä vastaan"

Katso videolta mitä mepit ajattelevat EU:n kasvavista metsävastuista – Suomen metsätaloutta he hehkuttivat maailman kestävimmäksi, mutta Bryssel tuntee sen huonosti