Arkkipiispa Leo nauttii metsästä ja sen yksityiskohdista – koronan hän sanoo saaneen ihmiset pelkäämään ei itsensä, vaan läheistensä puolesta - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Arkkipiispa Leo nauttii metsästä ja sen yksityiskohdista – koronan hän sanoo saaneen ihmiset pelkäämään ei itsensä, vaan läheistensä puolesta

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leolle metsä ja puut symboloivat elämän kauneutta, mutta myös vaurauden lähdettä Suomelle.
Pentti Vänskä
Arkkipiispa Leolle metsä on tuttu ympäristö. Nuorempana metsänistutus ja sahat tulivat tutuiksi. Nyt hän kasvattaa omaa arboretumia kotitilallaan.

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leolle eli Leo Makkoselle metsä on ollut tuttu ympäristö pikkupojasta lähtien. Vanhemmat muuttivat sodan jälkeen evakkoina Laatokan pohjoispuolelta Pohjois-Savoon ja asettuivat Pielavedelle viljelemään maata ja metsää. Vuosien varrella taimi poikineen on päätynyt maahan ja puuta myyty itse istutetuista metsistä.

Nyt työn alla on muutaman hehtaarin arboretum, jossa metsän aukkokohtiin istutetaan perinteisten puulajien lisäksi erikoispuita. Tavoitteena on saada aikaan metsää, jossa puulajikirjo ja ikäjakauma ovat tavallista laajempia. Eri puulajeja hän laskee pihassa ja arboretumissaan olevan yli 40, laskutavasta riippuen. Mukana on niin havu- kuin lehtipuita. Kuusen ja koivun lajikkeita on useita, ja sijansa on myös vanhoilla lajikannoilla.

"Tänä keväänä istutettiin tuhatkunta tainta, jotka olivat kaikki erikoisempia lehti- ja havupuita. Syksyllä on tarkoitus istuttaa lisää, koska keväällä kaikkia lajeja ei saatu", arkkipiispa.

Leo kertoo, että hänen kiinnostuksensa eri puulajeihin liittyy metsien monimuotoisuuden ylläpitoon ja myös ilmaston lämpeneminen mahdollistaa uuden kokeilemista. Iso merkitys on sillä, miltä luonto näyttää – niin ihmisiä kuin kasveja on moneen lähtöön.

"Tämä liittyy myös kauneusarvoihin – on erilaisia puita, erilaisia vuodenaikoja ja kasvuvaiheita. Kukin on erilaisessa vaiheessa vuodenkierrossa."

Entisen kotitilan rakennukset ovat tien toisella puolen piispan nykyisestä pihapiiristä. Veli pitää toista kotitaloa, ja Leon pihapiiri palvelee ympärivuotisena kesäasuntona. Metsää Leolla on muun muassa Pielavedellä. Lisää on hankittu vuosien varrella yhdessä veljen kanssa.

Leo haluaa kasvattaa metsäänsä mahdollisuuksien mukaan avohakkuita vältellen. Metsäteollisuuden uudistumista hän on seurannut mielenkiinnolla. Kuopion vierestä Pielavedeltä katsottuna, Suomi on paljolti metsää ja moni suomalainen elää metsän keskellä tai vierellä. Kirkonmiehen mielestä metsällä on tärkeä paikkansa Suomen taloudessa.

"Nokiat tulevat ja menevät, mutta metsä pysyy. Kiinnostavaa on, mitä kaikkea puusta voi tulevaisuudessa tehdä. Metsä ei ole pelkästään vanha, vaan myös tulevaisuuden tukijalka."

Kulunut kevät on kirkoillekin ollut poikkeusaikaa. Ortodoksinen kirkko ottanut monen muun tahon tavoin pitkän askeleen digiaikaan; jumalanpalveluksia on välitetty suoratoistovideoina ja kokouksia pidetty etänä.

"Milloinkaan jumalanpalveluksiin ei ole osallistunut niin paljon ihmisiä kuin nyt. Lähetyksissä ja videoissa kirkkoa on voitu esitellä paljon monipuolisemmin, on kerrottu rakennuksista, esineistöstä ja oltu muutenkin informatiivisempia."

Nopeasti käyttöön otettuja toteutustapoja aiotaan hyödyntää jatkossakin.

Koronakeväänä monet ihmiset ovat kokeneet kovia. Eristäytyneisyys on jättänyt jäljen, samoin talousongelmat. Huolta Leo kantaa esimerkiksi väkivallan kasvamisesta perheissä, kun ongelmat ovat tiivistyneet.

"On helppo sanoa, että koronapelot vaikuttavat. Ahdistusta lisää se, ettei tiedetä kuinka kauan tilanteen korjaaminen kestää henkisesti ja taloudellisesti."

Leon mukaan korona-ajalle tyypillistä on ollut myös se, että ihmiset eivät pelkää vain omasta puolestaan, vaan läheistensä puolesta. Ahdistusta on koettu myös siitä, ettei läheisten luo ole päästy vanhainkoteihin tai sairaaloihin, edes viimeisillä hetkillä. Siitä voi jäädä pitkä jälki ihmisten muistiin, ja kokemus on yhteinen monessa maassa.

Suomessa korona on saanut ihmiset hakeutumaan tänä kesänä aiempaa enemmän luonnon ja metsän pariin. Nyt ehkä nähdään paremmin lähelle, Leo pohtii. Hän toivoo, että suomalaiset käyttäisivät tilaisuuden hyväkseen ja tutustuisivat Suomeen ja oman lähialueensa mahdollisuuksiin.

"Korona vauhditti ihmisten suhdetta matkailuun ja luontoon. Ihmiset oppivat ymmärtämään elämän monimuotoisuutta. Siihen liittyy minunkin projektini puitten istuttamisessa. En sano, että teen tämän sen takia, mutta kaikki liittyy kaikkeen."

"Metsällä on vanha merkitys ihmiselle. Luonto rauhoittaa. Lintujen laulu tuo iloa. Metsän eläimiä on hauska seurata."

Arkkipiispa Leo on rakennuttanut tilalleen pyhätön, tsasounan, jota myös turistit käyvät toisinaan katsomassa. Kaksitoista vuotta sitten rakennettu hieno hirsinen rukoushuone on tehty suomalaisesta hirrestä paikalla veistäen.

Kivijalan ja hirsien väliin kosteuskatkoksi tuli tuohi, samoin katolle aluskatteeksi. Lattian lehtikuusilankut löytyivät Romaniasta. Kattopaanut saatiin Tyrvään kirkon yli jääneistä paanuista. Sisällä olevat ikonit on kirjoitettu karjalaksi. Taitavasta käsityöstä ovat vastanneet talonmiehinä toimivat Marja Oksanen ja Väinö Väänänen.

Tsasounan lähellä on järeä mänty, jonka Leo istutti aikanaan isänsä kanssa istutuksista jääneistä taimista. Unto-myrsky runteli puuta ja katkoi sen puolivälistä poikki. Nyt puussa on symboliikkaa, joka sopii ihmiseloonkin.

"Puu alkoi korjaamaan itseään. Se on hieno, se on elämää nähneen näköinen."

Pentti Vänskä
Arkkipiispa Leon pihalla Pielavedellä sijaitseva tsasouna paanukattoineen on tehty käsityönä perinnerakentamista kunnioittaen.

Arkkipiispa Leo

  • Leo Makkonen, syntynyt Pielavedellä 1948
  • Vanhemmat muuttaneet Laatokan Karjalan Salmista evakkona Pohjois-Savoon.
  • Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa vuodesta 2001, sitä ennen Helsingin metropoliitta 1996–2001, Oulun metropoliitta 1980–1996, ortodoksisen kirkon apulaispiispa 1979–1980
  • Teologian tohtori h.c. Joensuun yliopistosta ja Pariisin teologisesta instituutista.
  • Harrastuksena karjalan kieli, kirjoittanut ja kääntänyt kirjoja, ahkera vierailija kesäteattereissa.
  • Leski, lähiyhteisöön kuuluvat tytär, hänen miehensä ja kaksi lapsenlasta.

Lue lisää

Ruotsalaiset teurastamot valmiita tekemään yhteistyötä, jos korona pakottaa sulkemaan tuotantolaitoksia

Ruotsista saapuvien pakkokaranteenia pidetään Lapissa kohtuuttomana

Tutkimus: Lasten hengitystieinfektiot vähentyneet rajusti korona-aikana

Hus: Yli puolet koronatartunnan saaneista ei tiedä tartuntansa lähdettä