Aarre: Sähkölinjojen vierimetsiä hoidetaan tuhansien kilometrien matkalta – Pohjois-Karjalassa on käynnissä kymmenen vuoden urakka - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Aarre: Sähkölinjojen vierimetsiä hoidetaan tuhansien kilometrien matkalta – Pohjois-Karjalassa on käynnissä kymmenen vuoden urakka

Vierimetsänhoito on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi lisätä sähkön toimitusvarmuutta.
Johanna Kokkola
Pohjois-Karjalassa sähkölinjojen vierimetsänhoito on vähentänyt sähkökatkoja noin kymmenesosaan aikaisemmasta.

Pohjois-Karjalassa PKS Sähkönsiirto Oy:n keskijännitelinjojen vierimetsänhoitourakka alkoi vuonna 2014, ja sitä ennen projektia pohjustettiin pilottihankkeella.

Hyviä tuloksia tuottanut savotta jatkuu näillä näkymin vuoteen 2023. Hankkeen käytännön toteutuksesta on alusta lähtien vastannut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala.

”Projektin päättyessä sähkölinjojen vierimetsänhoitoa on tehty noin 6 000 kilometrin matkalla”, kertoo metsänhoitoyhdistyksen puolesta projektia vetävä korjuuesimies Vesa Vänttinen. Käytännössä työssä edetään noin 600–700 kilometrin vuosivauhtia.

Vierimetsällä tarkoitetaan varsinaisen johtoalueen ulkopuolella olevaa aluetta, jolta puut yltävät kaatumaan linjoille joko myrskyn voimasta tai raskaan lumitaakan alla.

Käytännössä hoitotoimet ulottuvat johtoalueen ulkoreunasta 10–15 metrin päähän, eli sähkölinjan keskeltä mitattuna hoitoalue ulottuu 15 tai 20 metrin päähän.

Vänttinen kertoo, että hoitotoimien tavoitteena on puuvarma sähkölinja. Vierimetsien käsittelyn jälkeen puut eivät kaadu linjoille lumen painosta tai myrskyn voimasta.

Hakkuita saatetaan tehdä yhden työvuoron aikana usean maanomistajan mailla, yksityismaiden lisäksi myös metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen alueilla.

Mitä erityistoimenpiteitä tämä aiheuttaa? Millaisia työvaiheita vierimetsänhoito sisältää?

Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Lue lisää

Yle: Yritys tarjoaa kuluttajille mahdollisuutta halvempaan sähkönsiirtoon – taustalla monia epäselvyyksiä, myynnistä tehty jo yli sata valitusta

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat

Aarre: Ainutlaatuiset vaivaisukot ovat suomalaiskirkkojen erikoisuus – vanhimpien arvellaan olevan peräisin 1600-luvulta

Aarre: Niilo Reilin Toivo-koira etsii leimikoista kanalintujen pesiä – kymmenen hehtaarin tarkistus sujuu koiralta parissa tunnissa