Metsä

Haitallisten vieraslajien torjuminen vaatii pitkäjänteistä työtä – Lue vinkit yleisimpien lajien torjuntaan

Haitallisten vieraslajien torjunnasta säädetty kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan 2016.
Johannes Tervo
"Jättipalsamilla on niin lyhyet juuret, että sen poistaminen juurineen on helppoa", kertoo Riku Kangasniemi.

Vieraslajilain mukaan maanomistajalla on velvollisuus torjua haitallisia vieraslajeja omilta mailtaan.

Lajien torjunnasta hyötyy myös maanomistaja itse, sillä lupiini voi haitata taimikon kasvuun lähtöä, kuten myös jättipalsami kosteilla alueilla.

Suomessa tunnetuimpia vieraslajeja ovat komealupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki. Näiden lisäksi torjuttavia ovat esimerkiksi jättitatar ja japaninruttojuuri.

Varsinaisia vieraslajeja ovat myös monet hyötykasvit, kuten peruna ja useat viljat. Tässä jutussa vieraslajeilla tarkoitetaan nimenomaan haitallisia vieraslajeja, jotka leviävät ympäristöön ja valtaavat elintilaa kotoperäisiltä lajeiltamme.

Vieraslajien kitkemiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, joten mistä vain kasveja ei voi lähteä torjumaan.

Haittalajeja poistettaessa tärkeintä on toimia oikea-aikaisesti ja pitkäjänteisesti. Monien lajien siemenet ja juurakot selviävät useita vuosia, joten torjunta on tehtävä vuosittain.

Kasvit kannattaa pyrkiä poistamaan juurineen ennen niiden kukinta-aikaa tai viimeistään kukinnan aikana ennen siementen kehittymistä. Myös torjuntamyrkkyjä voidaan käyttää.

Esimerkiksi jättipalsamin juuret ovat niin lyhyet, että kasvi on helppo nyppäistä pois juurineen. Hankalampia poistettavia ovat paksujuurinen komealupiini, sekä jättiputki, jonka sisältämä myrkky aiheuttaa iholle kemiallisia palovammoja.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen kesätyöntekijä Riku Kangasniemi muistuttaa, että torjunnan jälkeen kasvien oikeaoppinen hävittäminen on erittäin tärkeää.

’’Esimerkiksi pellolta kerättyjen lupiinien heittäminen metsään tai kompostiin on huono idea, sillä ne voivat lähteä uudestaan kasvuun jopa juuren palasesta. Lisäksi lupiinin siemenet säilyvät itämiskykyisinä viisi vuotta”, Kangasniemi kertoo.

Niitetyt kasvit tulisikin hävittää poltettavan jätteen mukana esimerkiksi jäteasemalle.

Monen mielestä vieraslajeja vastaan käyty kamppailu on jo lähes hävitty. Kamppailua ei kuitenkaan tarvitse käydä yksin, vaan apuun voi pyytää eri järjestöjä tai naapureita. Myös ely-keskukset neuvovat torjunnassa. Esimerkiksi Kainuun ely-keskukselta voi syksyllä hakea rahoitusta vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajilakiinkin sisältyy kohtuullistamispykälä, jonka mukaan runsaaseen esiintymään voi hakea esimerkiksi Leader- tai luonnonhoitorahaa.

Lue myös:

Kaikki ihmisen Suomeen tuomat kasvit ovat vieraslajeja – puutarhurin on pidettävä oman pihansa lajit kurissa

Ruokavirasto: Puutarhaharrastajat – älkää tilatko siemeniä verkkokaupasta sokkona

Lupiinin voittokulku halutaan pysäyttää – tienvarsien niittokalustoa ja metsäkoneita epäillään haitallisen vieraslajin levittäjiksi

Määkivien maisemanhoitajien suosio on kasvussa: "Haitalliset vieraslajit pysyvät kurissa, kun lampaat pistelevät ne poskeensa"

Johannes Tervo
Jättiputken erottaa karhunputkesta suurista teräväreunaisista lehdistä. Jättiputkeen ei pidä koskea paljain käsin, sillä se erittää polttavaa myrkkyä.
Katso uusin video
Lue lisää

Valkohäntäpeuroja on vähennettävä

Laittoman koirasusikasvatuksen epäillään jatkuvan Lopella – paikkakuntalaiset toivovat pikaisia toimenpiteitä, Hämeen ely-keskus selvittää asiaa

Lähetettiinkö sinulle Aasiasta outoja siemeniä? Ruokavirasto: Siemenpussia ei saa avata

Riku Kangasniemi viettää kesänsä taistelun eturintamassa jättipalsamia ja muita haitallisia vieraslajeja vastaan – "On ollut hienoa nähdä, miten monia kiinnostaa vieraslajien torjunta”