Metsä

Päivö-myrskyn kaatamien puiden korjuu käy vilkkaana – hakkuita suunniteltu 9 miljoonan euron arvosta

Valtaosa ilmoitetuista myrskytuhohakkuista on kasvatushakkuita. Laajaa tuhoa tai suuria uudistusaloja myrsky ei aiheuttanut.
Lari Lievonen
Oman metsän tuhotilanne kannattaa tarkastaa, mutta puunkorjuu on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi, muistuttaa metsäkeskus.

Päivö-myrskyn kesäkuun lopulla kaatamien puiden korjuu on alkanut vilkkaasti, kertoo metsäkeskus.

Puuta Päivö-myrsky kaatoi arviolta 17–20 miljoonan euron arvosta. Pahinta jälkeä myrsky teki Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa neljän kunnan alueella.

Myrskytuhohakkuita on ilmoitettu metsäkeskukseen heinäkuun aikana noin 6 200 hehtaarin alalta. Puuta tähän mennessä suunnitelluista hakkuista kertyy noin 9 miljoonan euron arvosta.

Eniten myrskytuhohakkuita on ilmoitettu Sotkamosta, noin 4 270 hehtaarilta. Kajaanista hakkuita on ilmoitettu 390, Kuopiosta 295 ja Nurmeksesta 290 hehtaarilta.

Metsäkeskuksen mukaan tuhoutunutta puustoa on todennäköisesti kuitenkin vain osalla näistä ilmoitetuista hakkuualueista.

Tuhot kohdistuivat pääasiassa aukeiden alueiden laidoille, yksittäisiin puihin, säästöpuuryhmiin, siemenpuualueille sekä vastaharvennetuille kohteille.

"Uudistushakkuita on ilmoitettu 500 hehtaaria ja kasvatushakkuita noin 5 700 hehtaaria, eli laajaa ja totaalista tuhoa ja suuria uudistusaloja myrsky ei siis aiheuttanut", sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka metsäkeskuksesta.

Tuhoalueiden metsänomistajien kannattaa kartoittaa omien metsiensä tilanne.

"Jos itsellä ei ole mahdollisuutta kartoittaa metsätuhoja, kannattaa kääntyä paikallisten metsäpalveluja tarjoavien toimijoiden puoleen. Tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä", Hostikka neuvoo.

Mahdolliset tuhot kannattaa selvittää nopeasti, sillä kaatuneet tai vaurioituneet puut sinistyvät kesällä herkästi, jonka jälkeen ne eivät enää kelpaa tukiksi.

"Myrskypuiden korjuu on riskialtista, joten se kannattaa jättää puunkorjuun ammattilaisten ja koneiden tehtäväksi", Hostikka muistuttaa.

Suunniteltuja myrskytuhohakkuita voi katsoa metsäkeskuksen karttapalvelusta. Näin voi arvioida jo etukäteen myrskytuhojen todennäköisyyttä omalla metsäpalstalla.

Metsätuholaki velvoittaa maanomistajaa poistamaan vahingoittuneet kuusipuut metsästä, jos niitä on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla. Männyllä raja on 20 kuutiometriä.

Kaikkea myrskyssä vahingoittunutta puustoa ei ole syytä poistaa. Esimerkiksi katkenneiden runkojen rahallinen arvo on pieni, joten ne kannattaa jättää metsään lahopuuksi monimuotoisuutta lisäämään.

Lue myös:

Metsänomistaja: Muista nämä asiat myrskytuhopuiden myynnissä ja korjuussa

Katso uusin video
Lue lisää

Kirjanpainajatuhojen lisääntyessä sahateollisuus uskoo Suomen olevan etulyöntiasemassa – "Jos sahoille tulee raaka-aineesta pulaa esimerkiksi Saksassa tai Itävallassa, Suomi voisi hyötyä tästä"

Iltapäivällä Ilmo Kallilla oli edessään raju savotta: Metsässä olevan voimalinjan päälle oli kaatunut ristiin rastiin vanhoja suuria kuusia – Tapani-myrskystä tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta

Tuulenkaatokuuset tulisi korjata metsistä

ATL: Ruotsissa ennätykselliset kirjanpainajatuhot – vain neljäsosa vaurioituneesta puustosta korjattu