Metsä

Metsäteollisuus vaatii dieselveron korotuksen perumista

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman mukaan veronkorotusten kritisointi on populismia.
Jaana Kankaanpää
Metsäteollisuus vaatii yritysten kilpailukykyä syövän dieselveron korotuksen perumista.

Metsäteollisuus vaatii dieselveron korotuksen perumista, sillä kustannusten nousu syö kotimaisten tehtaiden toimintaedellytyksiä.

Dieselveron korotuksen peruminen nousi esiin Metsäteollisuus ry:n tänään tiistaina järjestämässä seminaarissa. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Hämälä muistutti, että Suomen hiilineutraalisuustavoite on pitkälti metsäalan varassa.

Metsäteollisuuden rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on toimialan kokoa suurempi. Sitä on oikeilla toimilla edelleen mahdollisuus kasvattaa. Samalla metsäteollisuus tuottaa valtavan taloudellisen hyödyn, Hämälä totesi.

"Meillä on edelleen mahdollista merkittävästi lisätä metsäteollisuuden ilmasto- ja taloushyötyjä. Se ei vaadi taikatemppuja tai onnenpotkuja, vaan siihen riittävät omat toimemme ja rohkeat ratkaisut."

Hämälän toivelistalla oli metsäteollisuuden tuotannon kannattavuutta parantavia toimia. Niihin kuului sähköveron lasku EU:n minimiin ja dieselveron korotuksen peruminen.

"Dieselveron korotuksesta tulee metsäteollisuudelle 20 miljoonan euron lisäkustannus. Se syö kotimaisten tehtaiden kilpailukykyä tässä vaikeassa taloustilanteessa."

Myös europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sdp.) piti metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtimista ensisijaisen tärkeänä Suomen hyvinvoinnille. Siltä osin me emme voi jäädä jälkeen keskeisistä kilpailijamaista.

Heinäluoma oli huolissaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green dealista, joka muuttaa maailmaa radikaalisti. Pelkona on, että suomalainen metsäteollisuus ja metsätalous eivät saa muilta mailta ymmärtämystä. Silloin metsiä voidaan alkaa käsitellä pelkkänä hiilinieluna.

"Suomalainen näkemys, että metsien kasvua ja muita toivottuja vaikutuksia voidaan parantaa samaan aikaan, on aika vieras useille muille eurooppalaisille."

Dieselveron korotuksen perumiselle Heinäluoma ei lämmennyt.

"Kustannusten nousu tietenkin harmittaa, mutta on populismia vaatia alhaisia veroja ja niitä loppujakin valtion maksettavaksi. En siis usko, että dieselveron korotusta perutaan. Sen sijaan voisi miettiä, voisiko sitä kompensoida teollisuudelle joillakin muilla tavoin."

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti esiin, että polttoaineveron korotus iski kipeästi myös kotitalouksiin.

"Ruuhka-Suomen ulkopuolella ihmiset joutuvat nyt käyttämään entistä enemmän rahaa liikkumiseen. Se on pois esimerkiksi palveluiden käytöstä."

"Samalla korotus syö teollisuuden kilpailukykyä, mikä vaikuttaa työllisyyteen. Tämän toteaminen ei ole populismia."

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korosti metsäteollisuuden roolia Suomelle. Hänen mukaansa uusinvestointien lisäksi on tärkeää pitää nykyiset tehtaat kilpailukykyisenä.

"Sähköveron laskeminen EU-minimiin on tärkeä kilpailukykyämme tukeva ratkaisu. Energiaverouudistusta käydään läpi tulevassa budjettiriihessä. Myös päästökauppakompensaation jatkosta olisi hyvä saada ratkaisu."

Lintilän mukaan teollisuuden toimintaympäristön on pysyttävä ennustettavana. Valtion tehtävä on myös tasoittaa tietä investoinneille. Äänekosken biotuotetehdas on siitä hyvä esimerkki.

Investointeihin liittyvää luvitusmenettelyä on Lintilän mukaan tarvetta uudistaa. Sitä pitäisi lyhentää. Hän kertoi odottavansa mielenkiinnolla, mikä on Kuopioon suunnitellun sellutehtaan seuraava vaihe.

"Hiilineutraaliin Suomeen pyrittäessä metsät ovat keskeisessä roolissa. Nielukeskustelussa minua häiritsee kärkevyys. Ei metsiä olla parturoimassa puhtaaksi, mutta ilman hoitoa ne eivät kasva."

Lintilä nosti esiin vuoden 2018, jolloin metsien hiilinielu supistui. Sitä pidettiin katastrofina. Seuraavana vuonna hakkuut vähenivät ja hiilinielu kasvoi merkittävästi. Sitä ei uutisoitu vastaavasti.

Metsäteollisuuden tuotannon ilmastohyödyksi on laskettu yli 16 miljoonaa tonnia vuosittain. Se syntyy kun metsäteollisuuden uusiutuvista raaka-aineista valmistetut tuotteet korvaavat fossiilista tuotantoa.

"Kaiken lisäksi metsäteollisuuden tuotannon hiilipäästöt voidaan puristaa lähelle nollaa vuoteen 2035 mennessä. Siihen päästään investoinneilla, ei rajoituksilla", näki Hämälä.

Metsäalan mahdollisuuksiin kuuluu myös metsien kasvun kiihdyttäminen. Se edellyttää tehokasta metsien hoitoa.

Hiilensidonnan keskiössä ovat metsät, jotka kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Metsien kasvua voidaan edelleen kiihdyttää ja metsien puumäärää kasvattaa merkittävästi.

"Metsien kasvuun panostaminen tuo työtä koko Suomeen", muistutti Hämälä.

Katso uusin video
Lue lisää

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola: "Osa omista päättäjistämme toimii vastoin Suomen ja kestävän kehityksen etuja"

Puurakentaminen vihdoin vauhdissa

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista

Ostoksissa vertailtava myös vastuullisuutta