Metsä

Aarre: Sata vuotta sitten maanomistaja takavarikoi Ilma Lindgrenin puolukat – ”Sen jälkeen Lindgren teki jotain sellaista, mistä hän ansaitsisi enemmän huomiota”

Marjastaminen oli pitkään naisten ja lasten tehtävä. Sata vuotta sitten naisten puolukkaretki johti myös oikeuteen – ja tärkeään tuomioon.
Uuno Peltoniemen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto
Naiset poimivat karpaloita Karjalankannaksella vuonna 1937.

Kiitos, Ilma Lindgren! Tämän ajatuksen lähetän ilmoille kesän mustikkamättäiltä, lakkasoilta ja vadelmapensaikoista. Ja etenkin syksyn puolukkakankailta.

”Sata vuotta sitten Lindgren teki oman puolukkaretkensä jälkeen jotain sellaista, mistä hän ansaitsisi enemmän huomiota kuin on saanut”, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Tapahtumasarja alkoi Suomen suuriruhtinaskunnassa, syyskuun neljäntenä päivänä vuonna 1914. Ruokolahtelainen Ilma Lindgren souteli kolmen muun naisen kanssa Saimaan saarissa poimimassa puolukoita. Eräässä saaressa naiset pysähtyivät pitämään taukoa, kantoivat puolukkansa veneestä maastoon risujen alle piiloon ja lähtivät etsimään taloa, josta saisi kahvia.

Sillä välin maanomistaja veljensä kanssa löysi puolukat. Kun naiset saapuivat paikalle, isäntä vaati osaa marjoista ”vuokraksi” maillaan marjastamisesta. Poimijat kieltäytyivät, ja miehet veivät kaikki puolukat. Lindgrenin oikeudentajuun se ei mahtunut.

”Hän haastoi miehet oikeuteen omavaltaisuudesta ja marjojensa ryöväämisestä.”

Marjanpoimijana Lindgren oli sikäli ajalleen tyypillinen, että marjastaminen nähtiin pitkään nimenomaan naisten ja lasten askareena.

”Maaseutuyhteisöissä työnjako ruoanhankinnassa oli sukupuolten välillä varsin selvä: miehet viljelivät, metsästivät ja kalastivat, kun taas naiset keräsivät ja kasvattivat erilaista syötävää”, kertoo tutkija Jaana Luttinen, joka on perehtynyt ihmisen ja metsän yhteiseen arkihistoriaan.

Naiset ja keskenkasvuiset joutivat kerääjiksi parhaiten ehkä siksi, että marjat kypsyivät juuri sadonkorjuun aikaan. Silloin miehet tarvittiin pelloilla.

”Marjastus oli tavallaan myös sukupolvikysymys. Lapsilla ja vanhuksilla oli eniten aikaa poimimiselle.”

Mihin Ilma Lindgrenin oikeusprosessi johti? Milloin marjastaminen ja säilöminen yleistyivät Suomessa? Lue juttu marjastuksen historiasta Aarteen sivuilta.

Katso uusin video
Lue lisää

Aarre: 54-vuotta metsurina työskennellyt Jaakko Pessinen kuntoutuu nyt sairauskohtauksesta – ”Terveyden arvon ymmärtää kokonaan vasta sitten, kun sen on menettänyt”

Uusi raportti ruotii koronan vaikutuksia luonnonvara-alalla – vaikutukset suurimpia luontomatkailussa, vaikka suomalaiset ovatkin innostuneet matkailemaan luonnossa

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi onnistui lisääntymään luonnossa

Onko tämä nyt ruokasieni vai sittenkin myrkkysieni? Aarre: Sienitieto päivittyy koko ajan, joten vanhoihin sienikirjoihin ei kannata luottaa