Metsä

Aarre: Metsäpalstat Savossa ovat uutisankkuri Matti Röngälle suuri nautinto: "En tule niistä suuria kantotilejä kuittaamaan"

Matti Rönkä haluaa innostua, mennä epämukavuusalueelle ja oppia uusia asioita. Yksi suurimpia nautintoja on omissa metsissä puuhastelu.
Maria Miklas
”Kansantalouden kannalta olen epätoivottu metsänomistaja, joka asuu Helsingissä ja omistaa pieniä palstoja ympäriinsä. Minulle metsät ovat suuri ilo”, sanoo Matti Rönkä.

”Miten talitiainen laulaa Savossa?” kysyy Matti Rönkä ja pitää painokkaan tauon. ”Titi-tuota-nuinnikkaasti-tyy!”

Istun tv:stä tutun uutiskasvon keittiössä Helsingin Tapanilassa, eikä tinttivitsi jää kahvipöytäkeskustelumme ainoaksi savolaissutkautukseksi.

Vitsailusta huolimatta savolaisuus on Röngälle vakava asia.

”Olen kotoisin Outokummusta, joka on toki Pohjois-Karjalaa, mutta jos Savon mafia olisi olemassa, olisin jäsen. Tunnen itseni savolaiseksi, ja minulla on siihen vahvat perusteet.”

Rönkä kertoo, että hänen sukuaan on jäljitetty 1500-luvulle saakka. Ensimmäinen esi-isä merkittiin veroluetteloihin sekä Kerimäellä että Tavinsalmen kuninkaankartanon liepeillä Pohjois-Savossa.

”Sieltä Maaningan–Pielaveden alueelta ovat kaikki Suomen Röngät lähtöisin. Viisitoista sukupolvea sitten esi-isäni ui samassa järvessä, jossa minä nyt. Olen umpisavolainen mieleltäni, kieleltäni ja ajattelultani.”

Pari vuotta sitten Rönkä hommasi Sulkavalta ”norppatorpan”, syrjäisen erämökin ilman mukavuuksia. Lisäksi hän omistaa kolme metsätilaa: äidiltä perityn palstan Nilsiässä ja kaksi muuta palstaa Haukivuorella ja Hirvensalmella.

”En tule niistä suuria kantotilejä kuittaamaan. Maata ei kuitenkaan valmisteta enää lisää, joten oletan, että niihin sijoitetut vähäiset rahat ovat suhteellisen turvassa.”

Metsätyöt – puiden nostelu, vääntäminen ja kääntäminen – epätasaisella alustalla ovat Röngälle mitä suurimmassa määrin kuntoilua.

”Haukivuoren palstalla on rappiomökki, jonka ulkorakennusten katon alle saan puut kuivumaan. Siellä minä sitten riehun ja rahtaan puita pois. Siinä ei varmasti ole taloudellisesti mitään järkeä, mutta saan siitä suuren nautinnon.”

Uutisankkuri ja kirjailija tituleeraa itseään ”akateemiseksi pihamieheksi”. Mitä se tarkoittaa? Entä miten savolaisuus ilmenee Röngässä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Vertailu: Näin metsästä maksetaan eri puolilla Suomea – hehtaarihinta nousi Uudellamaalla yli 5 000 euroon

Aarre: Tiedätkö, kenen vastuulla on pitää metsätilan rajalinjat auki, entä kenelle kuuluu rajojen etsintä?

Kymppitonnilla luksuskämppä metsän reunaan? Maastokäyttöön sopivat asuntovaunut vertailussa

Jussi Ryhänen raivaa työkseen metsää yhdyskuntarakentamisen tieltä – "Teen töitä lähinnä kaupungeissa, taajamissa ja teiden varsilla"