Metsä

Ainutlaatuista 5 000 pahkan kokoelmaa Huittisissa on käynyt ihailemassa vieraita lähes 60 maasta

Mauno Suonpää esittelee mielellään uskomatonta kokoelmaansa.
Rami Marjamäki
Suomen tiettävästi suurin runkopahka kasvoi koivussa Miehikkälässä yli neljän metrin korkeudessa. Pahkalla itsellään taas on ympärysmittaa yli neljä metriä. Kuultuani pahkasta, päätin ostaa sen itselleni, Mauno Suonpää kertoo.

Huittisten keskustan läheisyydessä avautuu Mauno Suonpään maailma, jonka keskiössä on valtava, noin viidentuhannen pahkan kokoelma. Pahkoista suurin osa on peräisin koivuista, mutta mukana on myös kaikissa muissa Suomessa kasvavissa puissa olleita pahkoja.

Pahkaparatiisin isäntä on myös varautunut alkavaan haastatteluun kirjoittamalla pahkakirjaimilla tervetulotoivotuksen pihamaalle.

”Pahkaisia kirjaimia ja numeroita on lähes neljäsataa, eikö luonto ole ihmeellinen”, Suonpää toteaa.

Vaikka Suonpäällä on ikää jo 87 vuotta, nousee jalka vauhdikkaasti, esittelykierrokselle lähdetään välittömästi kuvaajan ja toimittajan saavuttua paikalle.

”Tulkaa tänne, ette ole varmasti nähneet tällaisia. Täällä on kettu, karhu, krokotiili, ihmishahmoja, avaruusolento ja vaikka mitä luonnon muovaamaa. Mutta mikä saa aikaan tällaista, kertokaa te”, kyselee Suonpää.

Suonpään kiinnostus pahkoja kohtaan heräsi jo pienenä poikana, ensimmäinen pahka löytyi noin kymmenvuotiaana paimenessa ollessa.

”Siitä tuli ovenkahva. Voi sanoa, että minussa syttyi himo luonnon erikoisuuksia kohtaan jo silloin. Myös pahkoissa jokainen on oma erilainen yksilönsä, kuten on ihmistenkin osalta.”

Tärkeä rooli pahkakokoelman kasvussa oli Suonpään metsätöillä, jotka hän aloitti viisitoistavuotiaana. Ikävuosien karttuessa hän paiski hommia metsäkoneyrittäjänä. Samalla pahkakokoelma lisääntyi vauhdilla.

”Tein metsätöitä neljäkymmentä vuotta. Metsäkoneestahan oli aitiopaikka katsella metsää ja sen ihmeitä. Kun näin mielenkiintoisia pahkoja, kysyin metsänomistajalta luvan sen ottamiseen.”

Rami Marjamäki
Luonto on muovannut pahkoista eläinten, ihmisten tai vaikka avaruusolentojen hahmoja.

Tuodut pahkat päätyivät Suonpään kotona odottamaan sopivaa aikaa niiden käsittelyyn.

”Peitin syksyllä ja talvella tuodut pahkat sen vuoksi, ettei kevätaurinko pääse kuivamaan niitä. Kun keväällä tuli rospuuttoaika, eikä töitä ollut paljon, oli minulla hyvää aikaa kuoria niitä.”

Pahkaparatiisin isäntä on kerännyt pahkoista yli yhdeksänkymmentä prosenttia itse, loput hän on saanut lähipiiriltään. Suonpään pahkat ovat pääasiassa Pirkanmaalta, Hämeestä ja Satakunnasta. Kokoelmasta löytyy myös melkoinen järkäle.

”Kyseessä on tietojeni mukaan Suomen suurin runkopahka. Se kasvoi koivussa Miehikkälässä yli neljän metrin korkeudessa. Pahkalla itsellään taas on ympärysmittaa yli neljä metriä. Kuultuani pahkasta, päätin ostaa sen itselleni.”

Suonpää on saanut työstään monia tunnustuksia kuten esimerkiksi Tasavallan presidentti Tarja Halosen myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalin. 1980-luvulla avattu Pahkaparatiisi onkin kiinnostanut suomalaisten lisäksi myös ulkomailla, vieraskirjojen kymmenientuhansien nimien joukosta löytyy vieraita lähes kuudestakymmenestä maasta.

”Monet ovat todenneet luonnon todellakin olevan parhaan taitelijan”, Suonpää kiteyttää.

Rami Marjamäki
Pahkaisia numeroita ja kirjaimia Mauno Suonpää on koonnut lähes neljäsataa.

Pahkojen synnystä kysyttäessä heittää Suonpää ilmoille yhden lempitoteamuksistaan.

”Paas tutkien, mikä ne synnyttää. Itse näkisin, että taustalla on monia voimia, ne ovat tavallaan puun kasvaimia. Pahkojen syntyyn vaikuttaa esimerkiksi kasvupaikka ja sen alla mahdollisesti oleva vesisuoni. Vaikuttaviin tekijöihin kuuluu myös puun kolhiintuminen jostain syystä.”

Pahkaparatiisin pihapiistä löytyy myös muita luonnon ihmeitä, millainen on esimerkiksi männyssä sijaitseva noin kymmenen neliön tuulenpesä.

”Täällä on myös kaksi leppää, jotka ovat kiertyneet kahdeksan kertaa toistensa ympäri. Lisäksi toisen lepän sivusta lähtee kaksi uutta leppää, jotka ovat kietoutuneen kuusi kertaa toisensa ympärille.”

Tärkeässä roolissa Pahkaparatiisin pyörittämisessä on myös Suonpään Leila-vaimo. Kertoessaan vaimonsa näkemyksestä pahkojen keräilyyn, puhkeaa hän nauruun.

”Onhan hän tainnut joskus taannoin todeta, että kyllähän niitä on jo tarpeeksi. Itse sanoisin, ettei toista näin hullua miestä enää tule.”

”Pahkat merkitsevät minulle myös terveyttä, niiden maailma on uskomaton. Nautin suunnattomasti voidessani tuoda elämyksiä niiden katselijoille, ja jutustella samalla heidän kanssaan”, Suonpää sanoo.

Rami Marjamäki
Pahkaparatiisin isäntä on kerännyt pahkoista yli yhdeksänkymmentä prosenttia itse, loput hän on saanut lähipiiriltään.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Entisen metsurin pahkakokoelma hakee vertaistaan – "Hulluutta on monenlaista"

Aarre: Tunnetko metsien mutantit? Erityisesti kuusella on paljon erikoismuotoja

UPM kannattavin kolmesta metsäyhtiöstä alkuvuonna – Metsä Group ja Stora Enso tekivät pakkauskartongeilla tulosta, UPM tarroilla ja erikoispapereilla

Metsänomistajat peräävät hallitukselta selkeää uusia metsäinvestointeja tukevaa viestiä