Metsä

Kuusta jalostetaan geenilöytöjen avulla juurikääpää sietäväksi – "Parhaassa tapauksessa ei ehdi tyvitukkiin puun elinaikana"

Tutkijat etsivät kuusen perimästä vimmaisesti geenejä, jotka parantavat puun vastustuskykyä juurikäävälle. Löytöjäkin on jo tehty.
Johannes Tervo
Kuusen siemenviljelyksillä on tunnistettu pluspuita, jotka kantavat juurikäävän kasvua hidastavaa LAR3-geeniä.

Kuusen perimästä on tunnistettu uusia geenejä, jotka parantavat puun vastustuskykyä juurikäävälle.

Tuoreen löydöksen on tehnyt Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n väitöskirjatutkija Rajiv Chaudhary.

Chaudhary yhdisti työssään kaksi menetelmää. Jo aikaisemmin on tunnistettu geenejä, jotka aktivoituvat, kun kuusi saa juurikääpätartunnan.

Toisaalta on kartoitettu suurista sukulaispuujoukoista kaikkein vastustuskykyisimmät yksilöt. Näistä puista on tunnistettu parhaille yksilöille yhteinen osa perimästä.

Yhdistämällä nämä tiedot Chaudhary pystyi tunnistamaan 124 geeniä, jotka täyttävät molemmat ehdot: Ne aktivoituvat tartunnan yhteydessä ja esiintyvät kaikkein vastustuskykyisimmillä yksilöillä.

Jotkut geeneistä olivat erityisen aktiivisia tartuntahaavassa.

Vastustuskykyä parantavia geenejä voi tulevaisuudessa hyödyntää jalostettujen kuusentaimien tuotannossa.

Suomessakin on tehty vastaavaa tutkimusta. Erityisen lupaavalta vaikuttaa LAR3-geeni, joka hidastaa sienen kasvua merkittävästi, noin 27 prosenttia.

"Parhaassa tapauksessa juurikääpä ei ehdi puun elinaikana tyvitukkiin ollenkaan", kuvaa tutkimusprofessori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskus Lukesta.

"Geeniä on kartoitettu eteläisimmän Suomen kuusen jalostuspopulaatiosta. Siitä joukosta valitaan seuraava sukupolvi jalostettavaa kuusta."

Perinteisin menetelmin jalostettu, seuraavan sukupolven kuusi on saatavilla vuosikymmenten päästä, kun uudet siemenviljelykset ovat varttuneet.

LAR3-geeniä tutkitaan Lukessa myös kasvullisesti lisätyissä taimissa. Solukosta kasvatettuihin taimiin uusi ominaisuus saadaan jo muutamassa vuodessa.

"Tähänastiset tulokset näyttävät lupaavilta. Kasvullinen lisäys ei haittaa mitenkään genotyyppien menemistä läpi", kertoo kasvullisen lisäyksen tutkimuksesta vastaava Luken tutkija Tuija Aronen.

Arosen vetämää tutkimushanketta tehdään yhteistyössä ruotsalaisten kanssa rahoituksella, jonka Ruotsi antoi Suomelle 100-vuotislahjaksi.

Kasvullisesti lisättyjen taimien varjopuolena on merkittävästi korkeampi hinta siementaimiin verrattuna. Menetelmä vaatii laboratoriossa tehtävää käsityötä, ainakin toistaiseksi.

"Olennaista olisi tuoda automaatiota alkionpoimintaan. Meillä on siitä prototyyppi olemassa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa kehityshanke meneillään."

Juurikäävän selättäminen kiinnostaa, koska sieni aiheuttaa pelkästään Suomessa vuosittain 50 miljoonan euron tappiot. Ruotsissa arvioidaan, että joka kuudes kuusi on sienen saastuttama.

Taudin leviämistä torjutaan käsittelemällä havupuiden kannot riskialueilla torjunta-aineella hakkuiden yhteydessä. Tutkijat ovat kokeilleet myös juurikäävän viruksia uutena torjuntamenetelmänä.

Katso uusin video
Lue lisää

Jättimäisen geenitutkimushankkeen tietoturva huolettaa – jo yli 400 000 suomalaisen tiedot käytössä

Kanan sukujuuret ovat Aasiassa – tuore tutkimus selvitti, missä ja milloin villeistä viidakkokanoista tuli kotieläimiä

Juurikääpä on metsänkavattajan vihuliainen vieras – katso videolta miten se leviää

Miksi pahimman metsätaudin leviämistä ei oteta tosissaan? "Ehkä alalla ei haluta sanoa, että nyt on mokattu"