Metsä

Aarre: Tiedätkö, kenen vastuulla on pitää metsätilan rajalinjat auki, entä kenelle kuuluu rajojen etsintä?

Maastossa on 12 miljoonaa rajamerkkiä, joista viidennes on kadoksissa. Metsäkiinteistön rajojen etsintä ei ole helppoa aina edes metsäammattilaiselle.
Kari Lindholm
Keminmaalainen metsäneuvoja Ilkka Ronkainen etsii rajalinjoja tyypillisimmin ennen hakkuita. Tässä metsässä rajan paikka on helppo erottaa. Rajanaapureista toinen on harventanut metsänsä, toinen ei.

Lounaislappilaisessa lehtometsässä harppovan miehen kaulan ympärille pujotetussa narulenkissä heilahtelee paikannuslaite. Mies tähyää sitä ahkerasti. Jokin näyttäisi olevan hukassa. Mies kiertelee ja kaartelee, välillä pysähtelee saapasvarren yli ulottuvassa varvikossa lippansa alta vilkuillen, sitten taas tähystää laitettaan.

”Tässähän se onkin”, kuuluu helpottunut huokaisu.

Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Ilkka Ronkaisen työnä on maastossa olevien rajamerkkien eli rajapyykkien etsintä ja metsäkiinteistön rajojen määrittäminen näiden perusteella.

Ronkainen määrittää rajoja tällä kertaa siksi, että kiinteistöllä sijaitsee metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun pystyyn ostama leimikko, ja hakattava kuvio rajoittuu naapurikiinteistöön.

”Rajojen etsintä ja niiden merkitseminen maastoon nauhoittamalla kuuluu hakkuuoikeuden haltijalle eli puun ostajalle. Tarkoituksena on ehkäistä rajarikot eli varmistaa, että hakkuita ei tehdä rajanaapurin puolelta”, Ronkainen selvittää.

Jos tilan rajaa ei kaikesta etsinnästä huolimatta löydetä ennen hakkuita, hakataan varman päälle ja metsään jätetään hakkaamaton vyöhyke hukassa olevaa rajalinjaa vasten.

”Joskus hakkuukuvion ulkoreunaa erehdytään luulemaan kiinteistön rajaksi, mutta tässäkin pitää olla tarkkana”, huomauttaa Ronkainen.

On arvioitu, että vähintään viidennes noin 12 miljoonasta rajamerkistä on pysyvästi hukassa. Noin yhdeksän miljoonaa rajamerkkiä sijaitsee metsässä, ja useilta miljoonilta merkeiltä puuttuvat tarkat koordinaatit. Jos koordinaattien epätarkkuuden takia päädytään hakkaamaan naapurin metsää, hakkuuoikeuden haltija on tästäkin vastuussa.

Maanomistajien lakiin kirjattu velvollisuus on pitää rajalinjat avoinna. Auki raivatut rajalinjat helpottavat metsäkiinteistön rajojen hahmottamista valtavasti. Niistä on suuri apu myös talvella, kun lumi peittää maassa olevat rajamerkit.

Mitä tehdä, jos rajamerkkejä ei löydy? Milloin tarvitaan rajankäynti? Mitä tehdä, jos naapurin kanssa ei päästä sopuun rajalinjan avaamisesta? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Katso uusin video: Jättirekat
Lue lisää

Keskustan Saarikko: Metsänomistajia ei arvosteta tarpeeksi Suomessa

Aarre: Gutzeitin sellutehdas on tuonut Kotkaan työtä jo reilun vuosisadan – Tehdas ei ollut vain työpaikka, sillä moni sai yhtiöltä myös asunnon

Ei kuntien välillä ole kaunoja vaan niissä asuvien ihmisten – miksi rajat ovat meille niin tärkeitä?

Aarre: Talvi- ja jatkosodassa metsänhoitajat joutuivat usein etulinjaan – ”Kaatuneiden metsänhoitajien määrä on suhteellisesti ajateltuna järkyttävä”, kertoo sotakirjailija