Metsä

Vertailu: Näin metsästä maksetaan eri puolilla Suomea – hehtaarihinta nousi Uudellamaalla yli 5 000 euroon

Yksityisten metsänomistajien osuus kauppasummasta jäänyt alle puoleen.
Lari Lievonen
Metsämaa kiinnostaa edelleen sijoittajia.

Metsätilakauppaan kuuluvat suuret hintavaihtelut. Eniten metsästä maksetaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Maanmittauslaitoksen mukaan metsätilakauppa on jatkunut tänäkin vuonna vilkkaana. Etenkin erilaiset sijoitusrahastot ovat kasvattaneet osuuttaan metsäkauppoihin käytetyistä rahasummista.

"Metsätilojen kauppa on jatkunut vilkkaana ja kevät-kesän kauppojen määrissä ollaan hivenen edellä viime vuotta. Viime vuosina noin 44 prosenttia metsätilakaupoista on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana", vahvistaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Metsämaan hinnan vaihtelu on suurta. Siihen vaikuttavat välittömien ja tulevien hakkuumahdollisuuksien lisäksi esimerkiksi tiestön kunto ja kuljetusmahdollisuudet. Myös vesistöillä on vaikutusta.

Perinteisesti omalla "rajalla" sijaitsevista metsästä on voitu maksaa tavallista kovempia hintoja. Ne on voitu liittää saumatta omiin metsiin.

Sijoitusrahastojen tulo mukaan metsäkauppaan on muuttanut etenkin suurten tilojen kauppaa.

Kovinta hintaa metsästä on maksettu Uudellamaalla. Siellä yli 10 hehtaarin metsätiloista maksettiin viime vuonna keskimäärin yli 5100 euroa hehtaarilta.

Toiseksi eniten, yli 4800 euroa, metsästä maksettiin Varsinais-Suomessa. Yli 4000 euron mediaanihintoihin päästiin myös Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Pienemmissä 5-10 hehtaarin metsätiloissa Varsinais-Suomi oli ykkönen 5477 eurolla. Vielä pienemmistä 2-5 hehtaarin puuhapalstoista myös Päijät-Hämeessä on maksettu yli 5000 euron keskihintaa.

Etelä-Suomen kalleimmissa metsämaakunnissa ylivoimaisesti eniten yli 10 hehtaarin metsäkauppoja solmittiin Pirkanmaalla.

Määrällisesti ylivoimainen ykkönen koko maan metsäkaupoissa oli Pohjois-Pohjanmaa. Siellä ja Kainuussa metsämaasta maksettiin noin 1500 euron hehtaarihintoja.

Halvinta metsämaa oli ymmärrettävästi Lapissa. Siellä yli 10 hehtaarin tilojen mediaanihinta jäi 770 euroon hehtaarilta.

Maanmittauslaitoksen metsämaakaupassa käyttämä mediaanikeskiarvo kuvaa keskimääräisen metsätilan hehtaarihintaa.

Kauppahintarekisteri kertoo, ketkä ostavat metsätiloja. Etenkin sijoitusrahastot ovat haalineet niitä omistukseensa.

"Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen mukaan sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi. Vastaavasti yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti", summaa Ärölä

Suurin ostajaryhmä ovat edelleen yksityiset metsänomistajat, jotka ostivat viime vuonna 69,7 prosenttia metsätilojen lukumäärästä. Sen sijaan niiden pinta-alasta yksityisten osuus oli enää vähän yli puolet ja kauppasummasta alle puolet eli 48,7 prosenttia.

Ärölän mukaan myös yhtiöiden osuus ostajista on kasvanut aikaisemmista vuosista.

Viime vuonna yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli noin 13,4 prosenttia, ostetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia.

Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8 prosenttia pinta-alasta ja 30,1 prosenttia kauppasummasta.

Loput metsätilaostoista tekivät muun muassa kunnat, säätiöt, valtio ja yhteismetsät.

Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin mukaan viime vuonna myytiin 2 777 yli 10 hehtaarin metsätilaa. Myyntikohteiden kauppasumma oli yhteensä noin 265 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden tammi-kesäkuussa kaupat on tehty noin 1 280 metsätilasta. Tilastojen perusteella institutionaaliset sijoittajat ovat entisestään kasvattaneet osuuttaan metsätilakaupoista.

Ne ovat ostaneet 38,1 prosenttia ostetusta pinta-alasta ja 37,4 prosenttia käytetystä kauppasummasta.

Ärölän mukaan tilastoista näkyy myös, miten metsäyhtiö UPM:n metsän myyntien hiljeneminen vuosina 2017 ja 2018 vähensi sijoitusrahastojen osuutta metsätilakaupasta.

"Samaten luvuista on nähtävissä tämän jälkeen tapahtunut instituutiosijoittajien siirtyminen ostamaan myös kooltaan pienempiä kohteita". Ärölä toteaa.

MTK on kantanut huolta yksityismetsänomistajien asemasta metsämaakaupassa. Yksityismetsänomistajia kismittää, että pääomaverokantaa alhaisempi yhteisöverokanta suosii metsäkauppoja tekeviä metsärahastoja.

Järjestö on vaatinut myös metsävähennyksen korottamista ja sen käytön tarkempaa rajaamista.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat arvioivat tuoreen metsäsuhdanteensa esittelyn yhteydessä, ettei metsien siirtyminen sijoittajien hallintaan tuo suuria muutoksia puuntarjontaan.

Katso uusin video
Lue lisää

Yhteismetsän voi perustaa myös yksin – Aarre: Posiolainen Marko Poropudas päätyi ratkaisuun lastensa takia

Vaatimaton petipaikka kelpaa metsäpalstalla – jopa taivasalla ollaan valmiita nukkumaan

Suomen kovakasvuisimmat metsät löytyvät Kanta- ja Päijät-Hämeestä

Saraksen tilan pakkolunastus oli pettymys MTK:lle – järjestön mielestä kunnat tienaavat polkemalla maanomistajien oikeuksia