Metsä

Aarre: Moni metsänomistaja pitää metsiään eräänlaisena pankkina – ”Kyllä minun pitää patistella metsänomistajia, että he uudistaisivat metsänsä jo 60-vuotiaana”

Kun metsä on omistajalleen sijoituskohde, sitä tulee käsitellä niin, että sijoituksen tuotto on paras mahdollinen. Milloin metsä kannattaa uudistaa, kun tavoitteena on hyvä taloudellinen tuotto?
Hanne Manelius
Päijänteen metsänhoito­yhdistyksen metsäneuvojana työskentelevä Teemu Hytönen kannustaa suhtautumaan metsäomaisuuteen kuin sijoitukseen.

Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Hytönen kietoo kuitunauhan männyn rungon ympäri merkiksi tulevasta hakkuusta. Tuoreella kankaalla kasvava kuusi- ja mäntyvaltainen sekametsä on tarkoitus uudistaa lähiaikoina.

”Puusto on 70–80-vuotiasta, joten periaatteessa tämän olisi voinut lannoittaakin ja uudistaa vasta kymmenen vuoden kuluttua. Mutta tällä kertaa on järkevämpää tehdä hakkuu jo nyt ja käyttää puukauppatulot muihin sijoituksiin”, Hytönen sanoo.

Hytösen kuvailemaa oikean päätehakkuuajankohdan suunnittelua kutsutaan kiertoajan optimoinniksi. Kiertoajan optimoinnissa otetaan kantaa kysymykseen, kannattaako metsä uudistaa nyt vai vasta myöhemmin.

Vaikka uudistushakkuun järeys- ja ikärajoitteet poistuivat metsälaista jo vuonna 2014, suurin osa metsänomistajista kasvattaa Hytösen mukaan yhä metsiään ainakin 80–90 vuoden ikään asti. Näin siitä huolimatta, että taloudellisesti voisi olla kannattavampaa tehdä uudistushakkuu 10–20 vuotta aiemmin.

”Kyllä minun pitää patistella metsänomistajia, että he uudistaisivat metsänsä jo 60-vuotiaana. Tavallisempaa on, että metsää kasvatetaan ja kasvatetaan, ja taloudellinen tuotto meni jo.”

Moni metsänomistaja pitää metsiään eräänlaisena pankkina ajatellen, että kun puusto on pystyssä, raha on turvassa. Tiettyyn pisteeseen asti näin onkin: jos myrskytuho tai metsäpalo ei osu kohdalle, riski menettää puustoon sitoutunut pääoma on pieni.

Jos metsään suhtautuu kuin sijoitukseen, pelkkä pääoman turvaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan metsään sitoutuneelle pääomalle pitää saada tuottoa ja metsän eteen tehtyjen investointien olla kannattavia.

Merkittävin metsän eteen tehty investointi on uudistaminen. Koska uudistaminen tehdään kiertoajan alussa, siihen käytetty raha on sitoutuneena niin pitkään kuin metsää kasvatetaan.

Miten metsänomistaja voi välttää virheet kiertoajan optimoinnissa? Entä mistä tietää, onko harvennus tehty hyvin? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Katso uusin video
Lue lisää

Aarre: Leskelän tilan ylämaankarjalla on aivan erityinen tehtävä – se hoitaa tilan perinnebiotooppeja

Finlandia-voittaja rinnasti orja- ja metsätalouden, metsäihmisten korvissa särähti – Kytömäki haluaa herättää keskustelua voimaperäisestä metsätalouden harjoittamisesta, ei kärjistää

Jatkuvaan kasvatukseen kuuluvat jatkuvat hakkuut

Yhteismetsän voi perustaa myös yksin – Aarre: Posiolainen Marko Poropudas päätyi ratkaisuun lastensa takia