Metsä

Analyysi: Kilpailu koivukuidusta kasvaa – turpeen poltosta luopuminen heijastuu puukauppaan

Polttoturpeesta luopuminen vauhdittaa puun polttoa. Se lisää kilpailua myös kotimaisesta koivukuitupuusta. Teollisuus haluaa sitä, mutta niin haluavat alueelliset lämpölaitoksetkin.
Piia Ouri

Turpeen poltosta luopuminen lisää energiapuun kysyntää. Se heijastuu myös puukauppaan. Kilpailu teollisuusmitat täyttävästä koivukuidusta on kiihtymässä. Se näkyy jo eteläisessä Suomessa ja on leviämässä pohjoiseen. Uusia käyttökohteita on syntynyt etenkin Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin.

Suomessa käytetystä koivukuidusta valtaosa menee sellukattiloihin kotimaan tarpeita varten. Koivusellusta tehdään kartonkeja, etiketti-, hieno- ja pehmopapereita. Tekstiilikuidut ovat lupaava tulevaisuuden käyttökohde, mutta raaka-aineen saannin epävarmuus ajanee tehtaat käyttämään mieluummin havupuuta tai muita ekologisia kuituja.

Teollisuuden asettamien mittavaatimusten mukaista koivukuitua arvioidaan Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan jäävän metsiin Suomessa hieman yli miljoona kuutiometriä vuosittain. Se ei ole kovin paljon. 15 vuoden päästä kestävät hakkuumahdollisuudet vain supistuvat, sillä hirvituhoriski ei ole innostanut puhtaiden koivikoiden kasvatukseen. Pääosa koivukuidusta tulee havupuusekametsistä, ja näin on jatkossakin.

Jos laajentaa näkökulmaa kaikenkokoiseen lehtipuuhun, on vuotuinen kasvu 24 miljoonaa kuutiota. Siitä hakataan kuituna noin kymmenen miljoonaa, tukkina noin miljoona ja energiapuuna noin viisi miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsiimme jää silloin noin kahdeksan miljoonaa kuutiota erikokois­ta lehtipuuta vuosittain. Valtaosa siitä on koivua.

Metsäteollisuus käyttää koivukuitua noin 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta tuontipuuta on reipas kolmannes. Kotimaisen koivukuidun käyttö on kasvanut, mutta se keskittyy muutamaan käyttökohteeseen. Imatra, Kemi, Kouvola, Lappeenranta, Pietarsaari ja Äänekoski kuluttavat noin 90 prosenttia koivukuidusta.

Keskittyminen vaikuttaa siihen, että yhtiöt säätelevät tuontipuun avulla pienistä eristä kertyvän kotimaan koivun kuljetusmatkoja. Jos kotikoivun käyttöä lisätään, kasvaa myös sen hankintasäde. Kilpailun lisääntyminen kotimaassa saattaa ohjata teollisuutta jopa entistä enemmän tuontipuun käyttöön. Etenkin rannikon läheisyydessä ja itärajalla sijaitsevat tehtaat turvaavat jo nyt puunsaantinsa tuonnilla.

Eri käyttökohteiden välinen kilpailu on jo nostanut koivukuidun hintaa. Viimeisen parin vuoden aikana kantohinta on noussut päälle 16 euron kuutiolta, kun se koko 2000-luvun on jäänyt alle sen. Energiapuu määrittelee kuidunkin hinnalle takalaudan.

Paikallisten lämpölaitosten maksukyky puusta on lyhyiden kuljetusmatkojen takia hyvä. Ja jos raaka-ainekustannukset nousevat, siirtyy korotus suoraan asiakkaan maksettavaksi. Kylmä mökki kun kannustaa kummasti laskun maksuun.

Kannattaisi ehkä miettiä koivun osuuden lisäämistä sekapuuna taimikkovaiheesta ensiharvennusikään saakka. Kasvatus tukkimittoihin asti laajemmassa mitassa ei näytä tällä hetkellä kovin kannattavalta. Vanerimarkkinoilla olemme hävinneet kilpailussa Venäjälle, ja huonekaluteollisuuden tarve erikoiskoivulle on pientä.

Koivusekoitusta kannattaa lisätä, jos menekistä on varmuutta. Kasvatuksessa kasvupaikan lisäksi pitää huomioida, miten kaukana asutuskeskuksista tai koivua käyttävästä teollisuudesta metsä sijaitsee. Ensimmäisessä hakkuussa korjattava suurempi lehtipuusaanto ohjattaisiin osin energia- ja toisaalta teollisuuskäyttöön.

Todennäköistä on, että kilpailun lisääntyminen painostaa myös teollisuuden tehostamaan korjuuta, jos se mielii saada riittävästi puuta laariinsa. Tuoreet kannattavuuslaskelmat, joissa huomioitaisiin koivusekoitukseen liittyvät ilmastoedut ja tuhoriskit, olisivat tarpeen.

Kirjoittaja on metsänomistaja ja koulutukseltaan metsänhoitaja. Toimittajan töitä hän on tehnyt runsaan 30 vuoden ajan.

Lue myös:

Rauduskoivua ja harvinaisempia puita kannattaisi monestakin syystä suosia, mutta löytyykö niille kysyntää?

Sekametsä säästyy monilta tuhoilta, jotka vaivaavat yksipuolisia kuusimetsiä – lehtipuiden riesana ovat hirvet

Katso uusin video
Lue lisää

Analyysi: Metsäalasta tarvitaan nyt rehellinen tilannearvio – metsien käyttö voi pudota alle 60 miljoonaan kuutioon

Analyysi: Turpeen käyttö loppuu ilman veronkiristystäkin – energiaturpeen aika on käytännössä ohi kymmenen vuoden kuluttua

Analyysi: Tukkimetsä levätköön rauhassa – vaan ei liian kauan: hakkuiden rajoitus hiilinieluun vedoten johtaisi ojasta allikkoon

Analyysi: Kuusibuumi tulee aiheuttamaan ongelmia metsien terveyteen