Vaatimattomista oloista lähtöisin oleva posiolainen maaseutuyrittäjä Marko Poropudas, 47, sanoo tehneensä hullun lailla töitä metsäomaisuutensa eteen. Metsää hän ei ole perinyt hehtaariakaan.
”Ensimmäisen ostoksen jälkeen innostuin ostelemaan metsää palsta kerrallaan. Etupäässä ne olivat kunnostamattomia nuoria metsiä, joita harventelin kasvukuntoon. Uutta metsää hankin puunmyyntituloilla.”
Tällä hetkellä mies omistaa metsää seitsemän kunnan alueella, ja pinta-alaa on kertynyt yhteensä lähes 1 500 hehtaaria. Metsäomaisuutensa hallintaa varten Poropudas perusti tänä syksynä Akanlahden yhteismetsän.
Kokemusta yhteismetsän toiminnasta Poroputaalle on karttunut Posion yhteismetsän hoitokunnan jäsenyyden myötä. Mies omistaa Posion 31 000 hehtaarin yhteismetsästä osuuksia, joista hän saa merkittävää lisätuloa.
Tärkeä motiivi oman yhteismetsän perustamiseen Marko Poroputaalle oli etenkin se, että yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille yhteismetsäosuuksien muodossa.
”Siten metsät säilyvät yhtenäisinä.”
Merkitystä on silläkin, että yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin kiinteän veron, kun taas yksityisen puunmyyjän pääomatulojen veroprosentti on 30 tai 34. Myös yhteismetsä on oikeutettu kemeratukiin.
”Yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, mutta pitää ottaa huomioon se, että yhteismetsä on tuloistaan jo verot maksanut. Se, mitä jää viivan alle, voidaan jakaa osakkaille.”
Mitä tulonlähteitä Akanlahden yhteismetsällä on? Milloin yhteismetsän perustamista kannattaa harkita? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.
