Metsä

"Paras tapa parantaa kuormituskestävyyttä on pistää ojat kuntoon" – kantavuusmittaus paljastaa tien heikoimman lenkin

Metsäkeskuksen tarkistukset paljastivat, että etenkin hienojakoisten kangasmaiden ja turvemaiden metsäteille suunnitellut päällysrakennemäärät ovat usein riittämättömiä. 
Juha Sinisalo
Porilaisen Road Masters Oy:n Juha-Matti Vainio mittasi lokakuussa Laitilassa tuhkatien kantavuutta pudotuspainolaitteella. ”Pudotuspainelaite aiheuttaa raskasta liikennettä vastaavan kuormituksen noin 1,5 metrin syvyyteen tien rakenteessa”, hän havainnollisti.

”Perusparannettujen metsäteiden suurin ongelma on huono tiivistys”, Road Masters Oy:n Juha-Matti Vainio sanoo.

Hyvin tiivistetty tie on kantava ja kestävä. Vainion mukaan huonon kantavuuden syynä on yleensä puute kuivatuksessa. ”Paras tapa parantaa tien kuormituskestävyyttä on pistää ojat kuntoon.”

Tiestön mittauksia tekevä porilainen Road Masters mittaa muun muassa metsäteiden kantavuuksia. Noin kolmasosa mittauksista tehdään yksityisteille, joihin on suunnitteilla perusparannus. Yritys on tehnyt kantavuusmittauksia myös muualla Euroopassa.

Lokakuussa Vainio mittasi kesällä Laitilaan valmistuneen tuhkatien kantavuuden. Silmämääräisesti tien keskiosa näytti tiiviiltä, sen sijaan reunat olivat sateesta pehmeät.

Kantavuus alitti kuitenkin ohjearvon vain notkokohdassa, jossa vesi seisoi tien molemmin puolin. Notkon kuivaaminen vaatisi ojien perkuuta yhteistyössä viereisen metsäpalstan omistajan kanssa.

Kantavuudella kuvataan tien kykyä vastustaa kuormitusta niin, ettei siihen synny pysyviä muodonmuutoksia.

”Uuden metsätien kannattaa antaa asettua talven yli ennen kuin sitä pitkin ajetaan raskailla ajoneuvoilla”, muistutti metsäkeskuksen Lounais-Suomen yksityistiet -hankkeen projektipäällikkö Petri Lähteenmäki.

Kantavuutta mittaavia pudotuspainolaitteita on Suomessa vain kuusi kappaletta kolmella yrityksellä.

Road Mastersin tekemä kantavuusmittaus maksaa noin pari sataa euroa kilometriltä.

”Pudotuspainelaite aiheuttaa raskasta liikennettä vastaavan kuormituksen noin 1,5 metrin syvyyteen tien rakenteessa”, Vainio havainnollisti.

Mittauspisteiden väli on tyypillisesti 50 metriä. Huonokuntoisilla pätkillä väli voi olla tiheämpikin. Näin saadaan Vainion mukaan laskettua tarkasti, paljonko tiettyyn kohtaan tarvitaan esimerkiksi lisää mursketta.

Myös metsäkeskus tekee kantavuusmittauksia tarkistaessaan metsäteiden kuntoa. Mittausten perusteella erityisesti hienojakoisten kangasmaiden ja turvemaiden metsäteille suunnitellut päällysrakennemäärät eivät olleet usein riittäviä. 

"Raskas kalusto vaatii tieltä kantavuutta koko matkalla. Kantavuusmittausten tuloksia kannattaa hyödyntää tien perusparannustöiden suunnittelussa", sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen metsäkeskuksesta.  

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain kemeratuella rakennettujen ja perusparannettujen metsäteiden kuntoa.

Tarkistuksissa ilmeni, että uusilla ja perusparannetuilla metsäteillä kääntöpaikat olivat usein liian pieniä. Myös sorastuksessa ilmeni puutteita.

Soraa tulisi levittää metsätielle vähintään 3,6 metrin leveydeltä ja koko tien pituudelta.  

"Osalla tarkastetuista kohteista se ei ollut mahdollista, koska tierunko oli liian kapea. Uuden metsätien rakennusvaihteessa tulisikin huolehtia, että tierunko on maalaji huomioiden riittävän leveä", metsäkeskus muistuttaa tiedotteessaan.

Marraskuun puoliväliin mennessä metsäkeskus oli tarkistanut 43 uuden tai perusparannetun metsätien kunnon. Lisäksi tarkastuksia tehtiin satunnaisotannalla lähes sadalla metsätiellä, jonka rakentamisesta tai perusparannustyöstä on kulunut kahdeksan vuotta.

"Tarkastuksissa nousee esiin kaksi tekemätöntä kunnossapitotyötä vuodesta toiseen. Tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein, ja heinää ja vesakkoa ei niitetä metsäteiltä riittävän ajoissa. Kun nämä kaksi työtä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.  

Metsäkeskuksen metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen myöntämä kemeratuki kattaa 30–60 prosenttia töiden kustannuksista.

Kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä tuella on rakennettu noin 30 kilometriä ja perusparannettu noin 400 kilometriä metsätietä.  

Lue myös:

Tuhkasta potkua tieverkon kunnossapitoon? Karsii kustannuksia ja parantaa kantavuutta

"Kelirikko alkaa elokuussa ja jatkuu huhtikuulle" – metsäteiden korjausvelka karttuu hurjaa vauhtia

Katso uusin video
Lue lisää

Ministeri Leppä tuontihakkeen tulvasta: "Tässä on iso kansallisten talkoiden paikka. Laitetaan metsien hoitorästit kuntoon ja kotimaista kattilaan"

Liisa-myrsky kaatoi metsää 6–10 miljoonan euron arvosta – laajoilta yhtenäisiltä tuhoilta vältyttiin

Metsän luontainen uudistaminen onnistuu yhä heikosti – vain joka toiselle tarkastuskohteelle oli kasvanut moitteeton taimikko

Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt