Metsä

Finlandia-voittaja rinnasti orja- ja metsätalouden, metsäihmisten korvissa särähti – Kytömäki haluaa herättää keskustelua voimaperäisestä metsätalouden harjoittamisesta, ei kärjistää

Anni Kytömäki ei halua kiistää metsäteollisuuden merkitystä hyvinvoinnin tuottamisessa ennen ja nyt. Mutta nykyinen metsien käsittely saa häneltä kritiikkiä.
Jyrki Luukkonen
Anni Kytömäki on myös metsänomistaja.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Anni Kytömäki otti keskiviikkona kantaa metsätalouden harjoittamiseen Ylen tv-haastattelussa.

Kytömäki totesi, että ei ymmärrä miksi kovia hakkuutavoitteita perustellaan metsätalouden tuottamalla hyvinvoinnilla. "Yhtä lailla orjatalous on aikanaan tuottanut hyvinvointia joillekin, mutta ei kukaan enää sano, että orjataloutta pitäisi yhä harjoittaa."

Twitterissä MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen närkästyi metsätalouden ja orjatalouden rinnastamisesta. Rinnastus tuntui särähtäneen tviitistä seuranneessa keskustelussa muidenkin metsäalan ihmisten korvaan.

"Arvasin, että joku tarttuu tähän rinnastukseen. Se oli kuitenkin aivan harkittu, olen miettinyt tätä aiemminkin", sanoo Kytömäki.

Hän ei halua kiistää metsäteollisuuden merkitystä hyvinvoinnin tuottamisessa ennen ja nyt, mutta huomauttaa, että sen merkitys on vähentynyt sekä viennillä että bruttokansantuotteella mitattuna.

"On ongelmallista, että järjestelmä perustuu voimaperäisiin avohakkuisiin ja niiden jälkeisiin istutuksiin."

Osa Hakkaraisen twiittiä kommentoineista kertoi ymmärtäneensä Kytömäen viestin niin, että aikanaan on voitu saada hyvinvointia tavalla, jota ei nyt voida pitää eettisesti tai ekologisesti oikeutettuna.

Vastuu eettisemmästä tai ekologisemmasta metsätaloudesta ei ole Kytömäen mielestä yksittäisten metsänomistajien harteilla. Vaatimukset nykyisenkaltaisen voimaperäisen avohakkuumallin harjoittamisesta tulevat yhteiskunnasta ja taloudesta.

"Suomen metsät on valjastettu sellun tuottamiseen, mikä on sääli. Monia kymmeniä vuosia kasvavasta kasvista pitäisi valmistaa jotain pitemmälle jalostettua. Silloin tarvittavat kuutiomäärät eivät olisi niin suuria ja metsäluonnolle jäisi enemmän elintilaa."

"On syytä muistaa, että Suomen runsaat 600 000 metsänomistajaa – joihin itsekin lukeudun – ovat moniarvoinen porukka, jolla ei ole yhtenäisiä näkemyksiä metsänkäsittelytavoista tai suojelusta. Heistä kuitenkin usein puhutaan yhtenäisenä ja samanmielisenä joukkona."

Kytömäki ei halua kärjistää metsäkeskustelua, vaan tavoittaa keskusteluyhteyden eri osapuolten välillä.

"Kun elettiin jälleenrakennuksen aikaa, samat metsäammattilaiset suunnittelivat laajoja hakkuita sekä kansallispuistoja. Sellainen yhteys ja henki olisi hienoa saada takaisin."

Kytömäen haastattelu tv-uutisissa (uutinen alkaa kohdasta 18 minuuttia 30 sekuntia)

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen tviitti

Lue myös:

Vuoden 2020 Finlandia-voittajat on valittu – Tanssin kieltämisen historia oli paras tietokirja ja Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandian

Anni Kytömäki ei halua puhua suhteestaan luontoon, sillä hän on osa sitä

Katso uusin video
Lue lisää

Ujona saa pysyä, jos siltä tuntuu

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Kuunnelkaa Taalasta

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin