Metsä

Turku uudisti metsäsuunnitelmansa ja niputti tavoitteet yhteen: Hiilinielut, virkistyskäyttö ja metsätalouden kannattavuus yhdistyvät

Turku uudisti metsäsuunnitelmansa ja pani avohakkuut pannaan. Puustoltaan yli 130-vuotiaat metsät kaupunki säästää metsätöiltä. Hakkuitakin kaupunki tekee vuositasolla 5 000 kuutiota.
Timo Vahala
Metsuri Andrei Ilin työskentelee Haagan kaupunginosan metsässä Turun, Kaarinan ja Liedon rajalla.

Turun kaupunki on päättänyt noudattaa jatkuvan kasvatuksen periaatteen uudessa metsäsuunnitelmassaan.

Metsätalousinsinööri Timo Vahala kantoi päävastuun Turun kaupungin metsäsuunnitelman valmistelusta vuosille 2019–2029.

Jatkuvassa kasvatuksessa tuottoa ei saada kerralla, mutta toisaalta puita ei tarvitse istuttaa eikä metsää muokata.

”Metsäsuunnitelmassa päälähtökohdat ovat olleet luonnon monimuotoisuuden parantaminen, hiilinielujen ja -varastojen suurentaminen sekä metsien virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ja metsätalouden kannattavuus”, Vahala kuvaa neljää eri tavoitetta.

”Kaikki eri tavoitteet pystytään sovittamaan yhteen jatkuvan kasvatuksen avulla, niin että kaupunkiympäristön erityispiirteet otetaan kohtuullisesti huomioon.”

Vahalan mukaan avohakkuita ei ole kaupungin metsissä tehty tähänkään asti aktiivisesti. Viimeisin oli vuonna 2013.

Kaupungin metsäsuunnitelma käsittää 4 295 hehtaaria. Päälle tulee Ruissalon tammimetsistä tunnettu saari. Ruissalolla on oma hoito- ja käyttösuunnitelmansa.

Metsäsuunnitelma tukee osaltaan kaupungin ilmastotavoitteita.

Hakkuutavoitetta uudessa metsäsuunnitelmassa laskettiin 60 prosentista 40 prosenttiin vuotuisesta kasvusta. Hakkuutaso valittiin kaupungin poliittisella päätöksellä. Se vastaa vuositasolla noin 5 000 kuution hakkuita.

Hiilinielu ja hiilensidontakyky kasvavat, kun kaupunki hakkaa pienemmän osuuden vuotuisesta metsien kasvusta.

Turku on suunnitelmassaan laskenut hiilinielut myös metsäkuvioittain. Nielujen taloudellista hyödyntämistä on Vahalan mukaan selvitetty.

Metsäsuunnitelmassa hakkuiden ulkopuolelle jätetään kaikki puustoltaan yli 130-vuotiaat metsät. Miksi juuri siinä menee raja?

”Päätöksen seurauksena metsien monimuotoisuus rikastuu ja tarjoaa elinympäristöjä vanhoista metsistä riippuvaisille lajeille. Kaupungilla näitä metsiä on hiukan päälle 300 hehtaaria.”

Vahalan mukaan valtaosa näistä metsäkuvioista on luonnontilaisen kaltaisia, joissa metsänhoidosta ei ole jälkeäkään. Kyseisten metsäkuvioiden koko vaihtelee yhdestä kolmeen hehtaariin.

Ilmasto lämpenee myös Varsinais-Suomessa, ja tammen levinneisyysalue on merkittävästi kasvanut. Kaupungin metsiä säännöllisesti katsastavan Vahalan mukaan tammea näkee melkein joka metsäkuviolla.

”Jopa karukkokankailla tammeen voi törmätä. Uusimpia erikoisuuksia on pyökki, joka pystyy uudistumaan luontaisesti Turussa”, Vahala kertoo.

Uusia istutuksia tehdään muun muassa peltoheitoille ja muille sopiville avoimille alueille. Näin kaupunki pyrkii myös yhdistämään kaupungin sirpaleisia metsiä yhteen. Jalopuumetsiäkin on Turkuun istutettu.

Turussa ei kuitenkaan metsitetä kaikkia joutoalueita, sillä koko ajan pyritään kehittämään myös avoimien alueiden monimuotoisuutta. Avoimet alueet ovat myös maiseman kannalta tärkeitä.

Lue myös:

WWF haastaa seurakunnat ja kunnat suojelemaan metsiään – Pertti Salolainen Twitterissä: "Tulemme vetoamaan kaikkiin seurakuntiin"

Turun kaupunki
Turku tavoittelee metsissään monimuotoisuutta puulajistoa ja puuston koko- ja ikävaihteluia kasvattamalla. Timo Vahala työskentelee Turun kaupunkiympäristötoimialalla metsätalousinsinöörinä.
Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Poliisi ei saa mahdollisten uhrien nimilistaa Turun kaupungilta saattohoitotutkinnassa – "Tekee rikoksen paljastamisen äärettömän hankalaksi"

Järkäleiden valloittajat

Kivien lumoissa

Lähde messuille