Metsä

Metsänomistajat käyttävät harvennusrästien puut pääosin itse

Nuorten metsien hoidon lisäämishalukkuuteen vaikuttaa puun hinta, kemeratuki ja töiden kustannukset.
Tommi Hakala
Metsiin on kertynyt valtava hoito- ja harvennusrästi. Metsänomistajat käyttävät mieluusti itse hoitohakkuista kertyvän pienpuun.

Nuorten metsien kunnostuksessa syntyvä puu päätyy suurelta osin kotitarvekäyttöön. Hoitotoimenpiteiden hyödyt näkyvät metsän tulevissa hakkuumahdollisuuksissa.

Itä-Suomen yliopiston alustavien tutkimustulosten mukaan useampi kuin neljä viidestä yksityismetsänomistajista käyttää nuorten metsien harvennuksista kaadettua pienpuuta kotitaloutensa tarpeisiin.

Vain reilu neljännes metsänomistajista myy tätä pienpuuta.

Suomessa on arvioiden mukaan noin miljoona hehtaaria ylitiheitä, pieniläpimittaisten puiden metsiköitä. Vaikka metsiin on kertynyt valtava hoitorästi, metsänomistajien selkeä enemmistö tietää nuorten metsien hoitotoimet tärkeiksi metsän tulevaisuuden kannalta.

Tutkimuksen mukaan metsänomistajat eivät pidä nuorten metsän hoitoa ylimääräisenä kulueränä. Sen sijaan metsänomistajat haluavat parantaa nuoren metsän harvennuksilla puuston kasvuolosuhteita sekä tulevia hakkuumahdollisuuksia.

"Metsänomistajille on tärkeää, että palveluntarjoajat pystyvät vakuuttamaan metsänomistajat, siitä että pienpuumetsiköiden käsittelyt lisäävät metsän laatua ja arvoa tulevaisuudessa", toteaa professori Teppo Hujala.

Metsänomistajien halukkuuteen lisätä nuorten tiheiden metsiköiden hoitoa metsissään vaikuttavat erityisesti taloudelliset seikat, kuten pienpuun myyntihinta sekä korjuupalvelun edullisuus.

Myös toimenpiteille saatava julkinen rahallinen tuki nousi vastauksissa esille hoitotoimiin kannustavana tekijänä.

Työn laadussa korostui korjuuvaurioiden välttäminen.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi keväällä 1 129 metsänomistajaa.

Katso uusin video
Lue lisää

Ministeri Leppä tuontihakkeen tulvasta: "Tässä on iso kansallisten talkoiden paikka. Laitetaan metsien hoitorästit kuntoon ja kotimaista kattilaan"

Tuontihakkeen tulva vie hakeyrittäjiltä työt – turpeen polton vähenemisen piti potkaista metsähakkeen tuotanto kasvuun, mutta toisin on käynyt

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon

Aarre: Metsänomistaja Tarmo Kallioaho perustaa vain sekametsiä – vuosien varrella hän on huomannut ratkaisunsa positiivisen vaikutuksen hirvituhoihin