Metsätöiden tapaturmahistoria on pitkä ja synkkä. Nykyisin vakavat tapaturmat ja kuolemantapaukset ovat epätavallisia. Onnettomuuksia ja hengenmenetyksiäkin silti sattuu. Niitä ei varsinaisesti aiheuta metsätyö, vaan ne johtuvat ihmisestä – siitä, mitä hän tekee ja mitä ei.
Metsänomistajasta itsestään riippuu se, kuinka pieneksi hän pystyy puristamaan tapaturmariskin jokaisena metsätyöpäivänään. Kun osaa ja jaksaa pitää riskitason kaiken aikaa minimissä, mahdollisuus vakavaan tapaturmaan kutistuu lähes olemattomiin.
Jollei hakkuutaitoa ole lainkaan, on syytä miettiä kahdesti, mitä riskejä sisältyy metsätöiden opetteluun yksin, omin päin. Turvallisin ja myös ajankäytön suhteen tehokkain vaihtoehto on hankkia perustaidot metsänomistajille tarkoitetulla hakkuukurssilla. Silloin homma lähtee alusta pitäen oikeisiin jenkoihin.
Hakkuissa tarvitaan aivan kaikki metsurin turvavälineet, jotta työ on turvallista. Tinkimisen varaa ei ole. Lisäksi kaikkien turvavarusteiden tulisi olla ehjiä ja toimivia.
Se turvavaruste, joka metsänomistajalta tai metsurilta useimmiten on rikki tai toimii puutteellisesti, on kypärä. Kypärän iskunkestävyyttä tarvitaan, kun sahaaja jää kaatuvan puun alle. Tuulenkaatoja korjattaessa myös päälle kellahtava juurakko voi aiheuttaa iskun päähän. Latvasta putoava oksa voi sekin olla vaarallinen.
Tiedätkö, miten kypärän lujuuden voi testata? Entä mitä on hyvä huomioida turva-asujen ja -kenkien valinnassa? Miten paljon viiltosuojiin kannattaa luottaa? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.
