Metsä

Metsänomistajalle puun myynti energiapuuksi voi olla käypä vaihtoehto – puun tarve kasvaa, kun voimalat luopuvat kivihiilestä ja turpeesta

Ensiharvennus voi olla kannattavaa myydä energiapuuksi, etenkin jos taimikonhoito on jäänyt retuperälle. Uusia puuta käyttäviä voimalaitoksia nousee nyt paljon eri puolille Suomea.
Rami Marjamäki
Puun käyttö energiaksi kasvaa tulevaisuudessa, kun monet voimalaitokset siirtyvät pois hiilen ja turpeen käytössä ja korvaavat niitä hakkeella.

Kun metsä tulee ensiharvennusikään, puun myynti osin tai kokonaan energiapuuksi voi olla varteenotettava vaihtoehto. Puun myyntiä suunnittelevan kannattaakin siksi kysyä hakkuulleen vaihtoehtoisia tarjouksia. Tärkeää on, että ensiharvennukset tulevat tehtyä, ja metsä pääsee jatkamaan vauhdilla kasvuaan.

Energiapuun markkinat ovat paikallisia, ja ne luovat peruskysyntää nuorelle puulle. Metsänomistajan kannalta energiapuukaupan ja perinteisen kaupan ero syntyy kertyvästä puumäärästä, sillä voimalaitoksille kelpaavat kaikki puulajit, eikä latvaläpimitalla ja laatuvaatimuksilla ole samanlaista merkitystä kuin kuitupuukaupassa. Ensiharvennuksessa ainespuun saanti jää usein pieneksi. Toisaalta energiapuuta kertyy myös teollisuudelle myytäessä, kun kuiduksi ja tukiksi sopimaton puu korjataan energiakasaan.

"Energiapuu on hyvä vaihtoehto, jos aiempi metsänhoitoketju on unohtunut ja metsä on päässyt villiintymään. Silloin voidaan raivaamisen sijaan korjata puuta kokopuuna ja luoda siten elintilaa halutuille puulajeille", sanoo Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Ilkka Köntti.

Hän muistuttaa kuitenkin, ettei metsän kasvu riukuuntuneessa metsässä välttämättä pelastu energiapuuhakkuussakaan. Työn jäljen kannalta kannattaa myös olla tarkkana; kasvatettavaksi jätettävän puuston hyvä valinta ja korjuuvaurioiden välttäminen näissä kohteissa vaatii huipputekijän.

Puuta ostavan Vapon Pohjois-Suomen puupolttoainepäällikkö Kalle Immonen näkee energiapuutarpeen yksityismetsistä kasvavan. "Otollisimpia energiakohteita ovat juuri harvennusikään tulleet kohteet, joissa taimikonhoito on jäänyt retuperälle."

Immosen mukaan energiakohteet eivät kilpaile ainespuun kanssa samoista leimikoista, kuitupuulle kun ei aina edes ole kysyntää eri puolilla Suomea. Toisaalta energiapuunostajatkin tekevät kauppoja, joissa korjataan voimaloihin menevän puun lisäksi kuitua ja tukkia.

Immosen mukaan myös metsänomistajien kiinnostus energiapuun myyntiin on kasvanut. Osa tarjoaa kohteita itse, mutta yhtä lailla ostajien on oltava aktiivisia. Metsäkohteiden lisäksi energiapuuksi voi tarjota pellonreunoja, vajaatuottoisia metsittyneitä peltoja tai vaikkapa tulevia tienpohjia.

Elli Paananen

Joka tapauksessa energiapuun ostajat lisäävät ensiharvennuksilta tulevan puun kysyntää. "Lounais- ja Etelä-Suomen isot investoinnit näkyvät kysynnässä. Energiapuu paikkaa kysyntäkapeikkoja – sitä ettei puutavaraerälle tietyllä hetkellä muodostu lainkaan kysyntää, saati hintaa", Köntti sanoo.

"Vastaavasti hakkuutähteistä kertyvä tulovirta metsänomistajalle on nykyisin jo varsin tyydyttävällä tasolla verrattuna tilanteeseen kymmenen vuotta sitten."

Hintaan vaikuttavat paljon korjattavan puuston koko, kohteen etäisyys tiestä sekä voimalaitoksen tai mahdollisen väliterminaalin läheisyys. Arvokkainta on karsittu ranka, halvinta kannot ja latvukset. ”Energiapuu on voimalaitosten lähistöllä hinnaltaan kilpailukykyinen kanava kaikelle puulle, joka ei käy sahoille tai vaneritehtaille.”

Vaikka paikallisesti metsähakkeesta on maksettu hyviäkin hintoja, valtakunnallisissa tilastoissa se ei juuri näy. Luonnonvarakeskuksen tilastot edustavat arviolta puolta yksityismetsistä ostetusta energiapuusta.

”Kattavan ja edustavan hintatilastoinnin kehitystä energiapuulle haastavat kirjavat hinnoittelu- ja mittausperusteet. Hakkuutähteen hinta esitetään usein avohakkuuleimikossa erillisenä lisänä kuusiainespuun hintaan – ostoon käytetään rahaa summa x, mutta hakkuutähteen määrää ei mitata, jolloin ei synny tilastoitavaa yksikköhintaa kuutiolle", Köntti selittää.

Vastaavasti karsittu ranka hinnoitellaan Köntin mukaan usein kuitupuutavaralajeina, mutta korjataan kokonaan tai osin energiapuuksi – tällöin energiapuun kauppa sulautuu osaksi kuitupuun hintatilastointia.

Elli Paananen

Metsähakkeen kysyntä kasvaa, kun energialaitokset luopuvat kivihiilen ja turpeen käytöstä. Tilalle nousee uusia puuta käyttäviä laitoksia.

Naantalissa käynnistyi kaksi vuotta sitten suuri sähkö- ja lämpövoimala, jonka teho on noin 400 megawattia. Se toimii 70 prosenttisesti puulla. Lahden Energia käynnisti vuosi sitten Kymijärven kolmosvoimalan (190 MW). Sen raaka-aine on puoliksi biomassaa, ja rekat ajavat sisään noin 50–55 kuormaa päivässä. Myös Poriin valmistui hiljattain iso puuta käyttävä biovoimalaitos (205 MW).

Oulun Energian uusi Laanilan biovoimalaitos (215 MW) on juuri käynnistymässä. Sen tavoitteena on käyttää polttoaineenaan noin 70 prosenttia puuta. Tampereen sähkölaitos rakentaa Tampereelle saman kokoluokan biovoimalaa (210 MW), joka voisi tuottaa kaiken energiansa puubiomassalla. Helen puolestaan rakentaa Helsingin Vuosaareen kaukolämpölaitoksen (260 MW), jonka pääpolttoaine olisi metsähake.

Motiva kertoo, että metsähaketta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia on Suomessa tällä hetkellä vajaat 800. Näistä isompia paikallisia laitoksia on pari–kolme sataa. Bioenergia ry:n toimialapäällikön Tage Fredrikssonin mukaan poistuvaa tuotantoa voidaan ainakin eteläisessä Suomessa korvata puun lisäksi kasvattamalla maakaasun käyttöä nykylaitoksissa. Myös pelletin osuus voi nousta.

Haketta myös tuodaan Suomeen. Fredrikssonin mukaan sitä tulee etenkin Venäjältä ja Baltiasta mutta myös Etelä-Ruotsin metsätuhoalueilta. Samoin Keski-Euroopan tuhopuun tarjonta voi heijastua välillisesti Suomeenkin.

"Varsinkin Tanska ostaa puuta markkinoilta. Sen kysyntä Venäjältä, Baltiasta ja Ruotsista voi olla pienempää, kun puuta saa nyt etelämpää. Silloin Venäjällä, Ruotsissa ja Baltiassa voi olla ylitarjontaa. Se tuntuu Suomessakin."

15.12.2020 jutusta poistettu vertaus biovoimalaitosten ja Loviisan ydinvoimatuotannon välillä.

Elli Paananen
Katso uusin video: Näin klapi kuplii, kun se on tarpeeksi kuiva
Lue lisää

Metsävelhot hyppäsi uuteen - ostaa energiapuuta pystykaupalla

Vapon Ahti Martikainen pieksee hybridiautoilun roolia päästövähennyksissä: ”En anna tässä paljoa painoa Porsche Panameroille ja muille sähköautoille”

Lisää rahaa tulossa nuoren metsän hoitoon – pienpuun tarjontaa energian tuotantoon halutaan kasvattaa turpeen polton vähentyessä

Turpeen alasajosta kiihtynyt polttohakkeen tuonti harmittaa MTK:ta