MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Metsä

"Sahapuusta on kysyntää" – metsänhoitoyhdistyksen johtaja kannustaa uudistushakkuisiin: "Markkinoilla on nyt imua"

”Uudistushakkuita on pitäjässä mahdollista lisätä”, sanoo Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Laakso.
Johannes Tervo
Kuusikko Kukonkylässä kuului Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Antti Laakson työkohteisiin joulukuisena perjantaina. Hän laati alueelle puunmyyntisuunnitelman.

Sahapuusta on kysyntää, markkinoilla on nyt imua, toiminnanjohtaja Antti Laakso innostaa metsänomistajia puukaupoille.

Hakkuuvinkkiä seuraa toinen metsänhoito-ohje.

”Hakkuualojen uudistaminen on hoidettava kunnolla. Kaadettujen puiden tilalle on kasvatettava uusi metsä.”

Metsän uudistamisvelvoite on voimassa ihan niin kuin ennenkin. Käytännön valvonta ei kuitenkaan ole yhtä hyvällä tasolla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, Laakso sanoo.

”On iso riesa tulevaisuudessa, jos uudistusalat jäävät heikkoon tilaan.”

Hakkuut ja hakkuualojen uudistaminen ovat työtä ilmastonmuutosta vastaan, Laakso korostaa.

”Vain kasvu sitoo hiiltä. Tehdään hakkuilla tilaa metsien uudelle kasvulle.”

Metsämiehen näkövinkkelistä ilmastokeskustelu vaikuttaa välillä kummalliselta, toiminnanjohtaja sanoo.

”Varsinkin hiilensidontakeskustelusta ja lyhyen aikavälin hiilitaselaskelmista välittyy näkemys, että metsien hiilinielu pitäisi museoida jonkinlaiseksi varastoksi tai hiilipankiksi.”

Laakso ei tyydy nykytilaan, hän haluaa lisätä metsien hiilensidontakykyä.

”Mitä paremmin metsät kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä.”

Johannes Tervo
Maastokelpoinen tietojärjestelmä on korvaamaton työväline leimikkosuunnittelussa.

Joutoalueiden metsitykseen kannustava määräaikainen tuki tulee tarjolle tänä vuonna.

Metsitystuesta säädetään lailla, joka astui voimaan vuoden alussa. Haku aukeaa maaliskuussa.

Laakso uskoo, että Soinissa on kysyntää tuelle.

”Kiinnostus kasvaa, kunhan kaikki yksityiskohdat ovat selvillä."

Tuen tarkoitus on metsäalan kasvattaminen. Ilmastollinen tavoite on hiilensidonnan lisääminen.

Suomessa on noin 120 000 hehtaaria joutomaita, joiden metsitykseen tuki soveltuu. Valtaosa on peltoheittoja eli viljelyn ulkopuolelle jääneitä aloja.

Tukea myönnetään myös turvetuotannosta vapautuneiden suopohjien metsittämiseen.

Soinilaisittain kiinnostavinta on entisten turvesoiden metsitys.

”Niitä on meillä satoja hehtaareja. Jotakin käyttöä vanhoille turvesoille pitää löytyä. Metsittäminen on yksi vaihtoehto.”

Joutomaiden metsitys on totista työtä, Laakso sanoo.

”Kaksi perusasiaa eli ravinnetalous ja vesitalous on muistettava joka paikassa.”

Perusasiat pätevät paikkaan kuin paikkaan. Yhdellä sapluunalla ei silti pärjätä.

”Jokainen kohde on omanlaisensa. Jokainen metsitys on suunniteltava juuri tuon paikan olosuhteiden mukaan.”

Turvetuotantoalueilla vesitalous on yleensä kunnossa.

”Vaan ei ole välttämättä enää sitten, kun ala on poistettu tuotannosta.”

Typpeä on yleensä tarjolla suokohteissa, Laakso sanoo. Muista ravinteista voi olla niukkuutta.

Peltoheittoja metsittävä saattaa törmätä myyräongelmaan.

”Myyrät viihtyvät, kun on heinää ja muuta pintakasvillisuutta."

Johannes Tervo
Vuoden 2014 harvennuksessa kaadetun ison kuusen paikalle syntyi valoisa tila, jossa varttuu useita taimia.

Puukaupan tilanne Soinissa on Laakson mukaan tasapainoinen. Kolmen ison valtakunnallisen yhtiön lisäksi on paikallisia ostajia.

Paikallisista Laakso luettelee Keitele Groupin, EPM Metsän ja töysäläisen Akonkosken Sahan.

”Keitele Groupin ostamista puista valtaosa menee yhtiön sahalle Alajärvelle, jonkin verran päätyy myös Keiteleelle. EPM Metsä hankkii puuta Lapuan sahalle.”

Soinilainen puunjalostaja Kohiwood on keskeinen osa pitäjän metsätaloutta.

”Kohiwoodille kaikki puu tulee toimituspuuna", Laakso kertoo.

Yrityksen laitokset jalostavat tänä vuonna yli 360 000 kuutiometriä puuta. Kohiwood käyttää pikkutukkia ja osin pienempääkin puutavaraa. Yrityksen tarvitsema puu tulee Soinin ympäristöstä noin 150 kilometrin säteellä.

Johannes Tervo
Antti Laakso on ollut Soinin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja syyskuun alusta. Yhdistyksen palkkalistoilla hän on ollut pitkään. ”Ensimmäisen kerran vuonna 1989. Silloin tulin yhdistyksen metsuriksi heti, kun olin armeijasta päässyt.”

Soinin metsissä mänty on yleisin puulaji. Se on luonnollistakin, kun ottaa huomioon pitäjän maapohjat.

”On kuitenkin pienoinen ongelma, että uudistuksissa on pitkälti suosittu mäntyä. Kuusesta on meillä niukkuutta. Sen huomaa nyt, kun markkina sahapuupuolella on ollut aika pitkään kuusella.”

Metsänhoitoyhdistys kannustaa suosimaan kuusta, jos kasvupaikan rehevyys suinkin riittää.

”Tällaisen ohjeistuksen olemme antaneet harvennustyömaille. Soinista löytyy kuuselle sopivia mäkikumpareita. Niissä rehevyys on jo sitä luokkaa, että hyväkasvuinen mänty alkaa oksia liikaa.”

Pitäjän metsät olivat pitkään myös kuitupuuvaltaisia, Laakso sanoo.

Tilanne on muuttunut. Päätehakkuuseen kypsiä aloja alkaa olla tarjolla enemmän ja enemmän: 1950–1970-luvuilla tehtyjen uudistusten tulokset näkyvät.

”Silloin uudistetuista aloista ja ojitetuista suometsistä parhaat paikat alkavat olla tukkiasteella.”

Johannes Tervo
Soinin metsänhoitoyhdistys kannustaa suosimaan kuusta, jos uudistusalojen rehevyys suinkin kuuselle riittää.

Syksyn valtuustovaalit käytiin Soinin metsänhoitoyhdistyksessä ilman äänestystä.

”Valtuusto valittiin sopuvaalilla. Suostumuksia valtuutetuksi oli yhtä paljon kuin paikkoja tarjolla.”

Uusia valtuutettuja tuli neljä. Kaikkiaan valtuutettuja on 15, heistä yksi on nainen.

Johannes Tervo
Metsäala tuntui luontevalta, Antti Laakso sanoo uravalinnastaan. ”Pari kolme talvea olin ensin metsurina. Metsäinsinöörin tutkinnon suoritin Ähtärin Tuomarniemessä.”

Lue lisää:

Olipa erikoinen metsävuosi: "Kyllä tämä hakee vertaistaan" – onnettomilla talvikorjuukeleillä ja työtaisteluilla se alkoi

SOININ METSÄNHOITOYHDISTYS

  • Jäsenten lukumäärä: 500
  • Metsätilan keskikoko: 40 hehtaaria
  • Yksityismetsien pinta-ala: 33 000 hehtaaria
  • Puuston kasvu/vuosi: 155 000 kuutiometriä
  • Keskimääräinen hakkuukertymä: 90 000 kuutiometriä
  • Puulajien jakauma: mänty 73 %, kuusi 16 %, lehtipuut 11 %

Katso uusin video: Jättirekat
Lue lisää

Hiilen kierto on metsäntutkimuksen sokea piste

Olipa erikoinen metsävuosi: "Kyllä tämä hakee vertaistaan" – onnettomilla talvikorjuukeleillä ja työtaisteluilla se alkoi

Lukijalta: Miksi Afrikkaan istutetaan puita kompensoimaan suomalaisten päästöjä, kun metsänomistajien ansiosta moni kunta on hiilineutraali jo valmiiksi?

Myyn hiilinieluja