Metsä

Huikean korkeat douglaskuuset innostivat kasvattajan kokeilemaan lajia omassa metsässään – seurasi taistelu ahavan, lumituhojen ja peurojen kanssa: "Jossain vaiheessa luulin, että ne kuolevat kaikki"

Tiina Lietzén istutti lähes 30 vuotta sitten useita vieraspuulajeja metsiinsä. Esimerkiksi paljon kehuttu douglaskuusi on ollut haastava kasvatettava.
Jarkko Sirkiä
Kohta 30-vuotiaan douglaskuusikon ensimmäinen harvennus on pian edessä. Tiina Lietzén merkitsee huonolaatuisia douglaskuusen runkoja, jotka pitää ehdottomasti poistaa hakkuussa. Puut ovat varsin oksaisia.

Elimäkeläisen Mustilan Arboretumin huikean korkeat ja sileärunkoiset douglaskuuset siinsivät Tiina Lietzénin silmissä, kun hän nuorena metsänomistajana puntaroi, mitä puita hän istuttaisi 30 peltohehtaarille.

”Minulla on muuten mäntyvaltaiset metsät, ja savipohjaisille pelloille vaihtoehdot olivat kuusta tai jalopuita.”

Hän valitsi molemmat. Entisillä pelloilla kasvaa tavallisen metsäkuusen lisäksi douglaskuusta, lehtikuusta, serbiankuusta, visakoivua ja pienempiä määriä vierasperäisiä puulajeja. Eksoottiset havupuut kiinnostivat Lietzéniä koristehavujen tuotannon kannalta, mutta varsinkin douglaskuusi ja lehtikuusi ovat myös potentiaalisia arvopuita sahaukseen.

Keski-Euroopan kuusikoiden valtavat hyönteistuhot ovat saaneet monet pohtimaan pohjoisamerikkalaista douglaskuusta vaihtoehdoksi kuuselle – täkäläiset kirjanpainajat kun eivät douglaskuuseen kajoa.

Lietzén istutti douglaskuusensa vuonna 1993 ja lehtikuusikon vuotta aikaisemmin. Nyt hän on sitä mieltä, että lehtikuuset ovat kasvaneet selvästi paremmin eikä niiden kanssa ole ollut samanlaisia vastoinkäymisiä kuin douglaskuusikossa.

Ensimmäisenä ongelmana Lietzén pitää sitä, että douglaskuusen taimet olivat saksalaista alkuperää.

”Siinä oli kova kiire, ja epäilen, että taimiaines oli huonoa.”

Seuraava pulma tuli istuttamisen jälkeisinä vuosina.

”Puut olivat todella arkoja kevätahavalle ja pudottivat neulasensa. Jossain vaiheessa luulin, että ne kuolevat kaikki. Yllättävästi ne kuitenkin jotenkin toipuivat”, Lietzén kertoo.

Jarkko Sirkiä
Douglaskuusella on pehmeät, pitkät havut. Laji uudistuu siemenistä luontaisesti lähiympäristöönsä, mutta ei aggressiivisesti.

Taimet olivat myös honteloita ja alttiita lumituhoille.

”Enää en istuttaisi pelkkää douglaskuusta, vaan pistäisin puolet tavallista kuusta. Puut saisivat suojaa ja tiheä kasvusto edistäisi karsiutumista.”

Karsiutuminen onkin ollut odotettua vähäisempää. ”Tämä tuppaa kasvamaan oksaisena”, Lietzén näyttää.

Mustilan Arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen arvelee, että oksia olisi kannattanut karsia jo aiemmin – laji kestää yleensä karsimista hyvin.

Sinänsä Lietzénin puut ovat kasvaneet mallikkaasti: ensimmäinen harvennus on lähivuosina edessä. Suurimmat rungot ovat 400-litraisia. Douglaskuusi kasvaa paljon suuremmaksi kuin kotimaiset havupuut, ja se jatkaa kasvuaan vielä 200-vuotiaana. Puiden lopullinen menestys jää siten jälkipolvien arvioitavaksi.

Hirvet eivät ole puita vioittaneet, mutta peuroista on ollut haittaa.

”Peurat ja kauriit kalvavat douglas- ja lehtikuusten runkoja”, Lietzén kertoo.

Jarkko Sirkiä
Lehtikuuset ovat kartuttaneet hurjia vuosikasvuja 2000-luvun alussa.

Entä löytyykö harvinaiselle puutavaralle ostajia? Harvennuspuut menevät joka tapauksessa energiapuuksi, Lietzén kertoo. Samoin tehtiin lehtikuusten harvennuksessa.

Reinikainen kertoo, että harvinaisten puulajien tukkikauppa edellyttää vaivannäköä, mutta ostajia kuitenkin on. Douglaskuusesta sahattu ”oregon pine” -sahatavara on maailmalla tunnettua ja arvostettua.

”Meillä on Arboretumin puistossa tehty ulkorakenteita douglaskuusesta ja olemme olleet niihin tyytyväisiä.”

Katso uusin video
Lue lisää

Katso video: 30 vuoden kokemus on opettanut – douglaskuusi ei ole helppo puulaji

Metsänomistaja tienasi yhden syksyn havuja keräämällä kelpo käyttöauton – euralainen yrittäjä lupaa ostaa kaikki havut "mitä Suomesta saa"

Video: Tällaista työtä on havujen kaupallinen keruu myyntiin

Lehtikuusi kasvaa Suomessa hyvin, mutta miksi kotimaiselle lehtikuuselle ei ole kunnon markkinoita?