Metsänomistajat ovat toistaiseksi ottaneet metsäalan uusia sähköisiä asiointipalveluita vain vähäisessä määrin käyttöönsä.
Monet metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistyksen asiointipalveluista kyllä tunnetaan nimeltä, mutta niiden käyttö on vielä vähäistä.
"Poikkeus on Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu, jota lähes puolet metsänomistajista oli käyttänyt. Se näyttää toimivan myös kanavana muiden sähköisten palveluiden käyttöön", toteaa tutkija Harri Hänninen Lukesta tiedotteessa.
Metsänomistajat ovat sen sijaan erittäin hyvin perinteisen metsäneuvonnan piirissä, sillä neljä viidestä oli vähintään kerran ollut yhteydessä metsäammattilaiseen kolmen vuoden aikana 2016–2018.
"Kahdessakymmenessä vuodessa tilanne ei ole juuri muuttunut. Joukkoneuvonnan eli luento- ja esitelmätilaisuuksien sekä retkeilyjen suosio on jopa kasvanut, mutta metsäalan kurssien suosio hieman hiipunut. On ilmeistä, että sähköisten palveluiden rinnalla tarvitaan myös perinteisiä neuvontakanavia", korostaa metsäekonomisti Matti Valonen Pellervon taloustutkimuksesta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksessa selvitettiin, miten metsänomistajat käyttävät erilaisia metsäalan palveluita.
