MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Metsä

Kahdesta pinokuutiosta pienpuuta syntyy huvimaja – "Pieniläpimittaisessa puussa piilee hyödyntämätöntä potentiaalia"

Joensuulainen Jari Pesonen on kehittänyt ja valmistanut koneet muun muassa pienen puuston pintakäsittelyyn, halkaisuun, hiomiseen, tappisorvaukseen, sivu- ja pylväsporaukseen.
Lari Lievonen
Huvimajoille riittää kysyntää monenlaisiin ympäristöihin, uskoo Jari Pesonen. Tämän hän on pystyttänyt asiakkaalle Höytiäisen rantaan. Marraskuun lopussa ei ollut jäätä eikä lunta toisin kuin nyt.

Joensuulainen Jari Pesonen ajoi 1990-luvun alussa Kanadassa Kalliovuorilla harvesteria. Pinoihin päätyi vain järeää puuta, pieniläpimittainen puusto tampattiin suohon.

”Silloin virisi ensimmäinen ajatus pieniläpimittaiseen puustoon liittyen, että pitäähän tälle jotain käyttöä olla.”

Ja olivathan kanadalaiset keksineet myös pienpuulle käyttöä, sitä ei vain korjattu hakkuun yhteydessä.

”Paikalliset puusepät tekivät pienpuusta esimerkiksi ulkokalusteita. He maksoivat muutamia kymmeniä dollareita puunipusta, jonka kuka tahansa saattoi toimittaa heille, sillä pienpuuta sai kerätä vapaasti valtion mailta.”

Kun Pesonen palasi Joensuun Hammaslahteen, hän aloitti oman kehitystyönsä pienpuuston hyödyntämiseksi. Tyypillisesti pieniläpimittaisesta puusta tehtiin aitatolppia ja kasvitukia. Pesonen halusi jalostaa puun käyttöä pitemmälle.

”Halkaisijaltaan 80-millimetrinen pienpuutavara vastaa rakentamisessa lujuudeltaan kakkosnelosta.”

Vuonna 1998 valmistui markkinoille ensimmäinen pieni­läpimittaisesta puusta tehty huvimaja.

Pesonen kehitti ja valmisti itse koneet muun muassa pintakäsittelyyn, halkaisuun, hiomiseen, tappisorvaukseen, sivuporaukseen, pylväsporaukseen ja jyrsimeen.

Yhteen huvimajaan tarvitaan kaksi pinokuutiota puutavaraa. ”Olen käyttänyt mäntyä ja kuusta, mutta muut puulajit soveltuvat aivan yhtä hyvin.”

Huvimaja rakentuu puuelementeistä, jotka lukitaan toisiinsa lohenpyrstöliitoksella. Majan rakennuksessa hyödynnetään myös tappiliitostekniikkaa, johon Pesonen hankki aikanaan teollisen suojan.

Hänen kehitystyönsä huomattiin laajemminkin ja hän oli mukana erilaisissa pieniläpimittaiseen puuhun liittyvissä tutkimus- ja vientihankkeissa. Huvimajaa esiteltiin muun muassa Saksassa messuilla. Puun automaattityöstöä kehitettiin myös.

Vaikka hankkeet eivät siivittäneetkään pienpuuston hyödyntämistä sen suurempaan lentoon, on pienestä pyöreästä puusta tehdyille huvimajoille ollut kysyntää.

Pesonen on saanut vuosittain kaupaksi kolmisenkymmentä huvimajaa melko pienellä markkinointiponnistuksella.

Lisävarusteiden määrästä riippuen huvimaja maksaa 2 500–3 000 euroa. Myyntikate on erinomainen, hän kertoo.

Pesonen näkee pieniläpimittaisesta puusta rakennetuissa huvimajoissa ja jo tehdyssä kehitystyössä paljon potentiaalia.

”Olen myymässä liikeideaani ja koneita. Jollekin maaseutuyrittäjälle, joka omistaa metsää, tämä olisi oivallinen liikeidea ja ansaintamahdollisuus.”

Huvimajojen lisäksi pyöreästä puusta tehtyjen pihakalusteiden suunnitteluun ja markkinointiin kannattaisi käyttää aikaa, niille olisi varmasti kysyntää, arvioi Pesonen.

Liikeideat ja tuotteiden kehittäminen ovat Pesosen intohimo, ja hän on muun muassa suorittanut tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon.

Jari Pesonen hankki kehitystyön alussa teollisen suojan tietylle huvimajassa käytetylle liitostekniikalle.
Katso uusin video: Jättirekat
Lue lisää

Eeppiset huonekalut syntyvät mittatilaustöinä – Puustikin tuotteissa skandinaavinen tyyli yhdistyy fantasiamaailmoihin

Valtaosa kotimaisista kalusteista päätyy Englantiin

Metsäluonto voi köyhtyä jatkuvassa kasvatuksessakin – "Usein esitetään epäkriittisesti, että kaikki metsätalouden negatiiviset vaikutukset lakkaisivat"

Sahanpurun suurjalostamo etenee – BioEnergo haki ympäristölupaa Poriin