Metsä

Tutkijat lisäsivät kompostiin tuhkaa – syntyi metsien täsmälannoite, jonka ilmastovaikutus on vain kymmenesosan keinolannoitteesta

Lahden seudun kompostista syntyy Putretti-nimistä lannoitetta. Sen levittäminen metsään vaatii vielä lakimuutoksen, sillä orgaanisen kierrätyslannoitteen käyttö ei ole tällä hetkellä sallittua.
Promedia / Jani Wallenius
Kompostista tehty lannoite sopii hyvin metsiin, kun siihen yhdistää kaliumpitoista tuhkaa. Lannoitteen valmistus kuluttaa tutkijoiden mukaan selvästi keinolannoitteita vähemmän energiaa.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kompostista metsiin sopivan lannoitteen lisäämällä siihen tuhkaa.

Tutkijat lähtivät pari vuotta sitten selvittämään, mitä Suomen suurimmalla biokaasun tuotantolaitoksella Lahdessa syntyvälle kompostikasalle voitaisiin tehdä.

”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa. Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljanostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Putretiksi nimetty lannoite on tehty kompostista ja puutuhkasta. Alustavien laskelmien mukaan lannoitteen ilmastovaikutus on vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia.

Lannoite sopii erityisen hyvin metsiin. Se sisältää puuston kasvua edistäviä fosforia, kaliumia, hiiltä ja hitaasti vapautuvaa typpeä.

”Typpi on kompostissa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen, joten se ei lähde veden mukana pois ja mene valumavesiin vaan vapautuu pikkuhiljaa puiden käyttöön vuosien kuluessa, kun orgaaninen aines hajoaa”, Pietiläinen sanoo.

Tutkijoiden tavoitteena on saada Putretin valmistus käyntiin suuremmassa mittakaavassa kahden vuoden kuluttua. Metsiin sitä päästäisiin levittämään tavoiteaikataulussa viiden vuoden kuluttua.

Lannoitteen käyttö metsissä edellyttää kuitenkin lakimuutosta. Tällä hetkellä Suomen metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella. Tuhkan käyttö sellaisenaan on sallittu.

”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia, ja seuraavien vuosien aikana Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa tehtyjen kokeiden tuloksia suuremmilla koealoilla”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.

Komposti sisältää muovijäämiä, jotka tulee poistaa ennen metsään levittämistä. Aalto-yliopiston professorin Olli Dahlin mukaan poistoprosessi on jo mietittynä.

Mikromuovia päätyy puhdistamolietteeseen muun muassa keinokuituisten vaatteiden pesuvesistä ja teollisuudesta.

Kompostin lääkejäämien hallintaan tarvitaan sen sijaan vielä lisätutkimusta.

”Koska metsien lannoitusväli on 40 vuotta, vaaraa kertymisestä ympäristöön ei ole, kun vähäiset lääkejäämät hajoavat muutamassa vuodessa. Jos Putrettia halutaan käyttää myös pelloilla, se voi vaatia lisätutkimuksia – vaikka kompostia voi niillä jo sellaisenaan käyttää”, Dahl selittää.

Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa olivat mukana Luonnonvarakeskus sekä Lahden Seudun Kehitys Ladec O. Rahoituksesta vastasi Päijät-Hämeen liitto.

Lue myös:

Oulun tuhkat viedään suometsiin – kasvu lisääntyy 40 vuodeksi

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Enemmistö suomalaisista pitää ruokakeskustelua polarisoituneena – kasvisruokayritys näki tilaisuuden ja mainosti lihansyönnin puolesta

Tekoäly helpottaa sähkökatkoihin ja metsätuhoihin varautumista: Ennustaa myrskyn kolmen tunnin ja 15 kilometrin tarkkuudella

Hallituksen kestävyyslinjaukset laskevat Metsähallituksen tulostavoitetta merkittävästi

Maailman ruokahuolto on haavoittuvainen: Jo muutaman maan asettamat vientirajoitukset voisivat nostaa tärkeimpien ruokaviljojen hintoja rajusti