Metsä

Aarre: Gutzeitin sellutehdas on tuonut Kotkaan työtä jo reilun vuosisadan – Tehdas ei ollut vain työpaikka, sillä moni sai yhtiöltä myös asunnon

Kotka kasvoi kaupungiksi juuri metsäteollisuuden ansiosta. Murros tapahtui 1870-luvulla yhdessä rysäyksessä, kun Kotkan seudulle perustettiin nopeaan tahtiin seitsemän sahaa.
Museovirasto / Historian kuvakokoelma / Teuvo Kanerva
Näkymä Kotkan kaupunkiin noin vuonna 1960, taustalla Enso-Gutzeit Oy:n paperitehdas.

Kun tuuli kääntyi Kotkansaaren Enso-Gutzeitin sellu- ja paperitehtaan – kotkalaisittain Kutsetin – suuntaan, muutkin kuin tehtaalta leipänsä saavat saivat nauttia ”rahan hajusta”. Tehtaan piipusta tupruttavat savukaasut kuuluivat lapsuuteeni yhtä kiinteästi kuin torilta ostettu posso.

Tuohon aikaan, 70-luvulla, yhtiö oli iso työnantaja Kotkassa. Monella oli sukulaisia joko tehtaalla tai Gutzeitin Kotkan-sahalla. Omat vanhempani muuttivat Kotkaan 50-luvun kaupungistumisen aallossa. Isä tuli Kotkaan rakentamaan Gutzeitin 50-luvun laajennusosaa ja jäi uudelle paperitehtaalle töihin rotaatiorullaajaksi. Muuta sukua seurasi perässä.

Tehdas ei ollut pelkkä työpaikka. Moni sai yhtiöltä myös asunnon. Miljoonatalossa, Eteläpuistokadun puutaloissa tai myöhemmin Sapokan Suomi-taloissa tehtaan väki eli tiiviisti yhdessä. Tilaa ei ollut liikaa. Isollakin perheellä saattoi olla käytössä vain hellahuone.

Eteläpuistokadulla, jonne meikäläiset muuttivat, pihapiirissä kaikilla oli oma huussi ja puuvarasto. Talonmies piti jöötä kutsettilaisten runsaalle lapsikatraalle. Jouluaaton aattona perheenemännät paistoivat yhdessä joulukinkut yhteisessä leivintuvassa. Kerran viikossa lämpeni Nuvalan yleinen sauna, jonne koko lähitienoo kokoontui.

Kotka kasvoi muutaman sadan asukkaan sotilasyhdyskunnasta kaupungiksi juuri metsäteollisuuden ansiosta. Murros tapahtui 1870-luvulla yhdessä rysäyksessä, kun Kotkan seudulle perustettiin nopeaan tahtiin seitsemän sahaa. Yhtiöt kiirehtivät hyödyntämään Pohjoismaissa kasvanutta sahatavaran tarvetta, ja Kymijoella aloitettiin tukkien uitto. Vientiä helpotti satama.

Suurin ja modernein sahoista oli norjalaisen Hans Gutzeitin vuonna 1872 perustama höyrysaha, jota alettiin kutsua Norjan sahaksi tai Norskaksi.

Sahojen jätepuu oli aikansa ongelmajätettä, joka hävitettiin polttamalla, kunnes Hans Gutzeit rakensi Kotkan ensimmäisen sellutehtaan. Jätepuuta käyttävä sulfaattisellutehdas käynnistyi vuonna 1907, ja jo tuo ensimmäinen tehdas sai kotkalaiset napisemaan hajupäästöjen vuoksi. Myöhemmin sellua alettiin valmistaa myös Hovinsaarella ja Sunilassa.

Koska sellu osoittautui hyväksi liiketoiminnaksi, Kotkan-tehdasta uudistettiin ja laajennettiin seuraavina vuosikymmeninä. 70-luvun alussa tehdas tuotti 140 000 tonnia sellua. Iso päätös tehtaan tulevaisuudelle oli aloittaa selluloosan jatkojalostus.

Millaiset työtehtävät ovat ajan saatossa tehtaalta kadonneet? Miksi oli hyvä, että paperikoneiden valvojat lähinnä vain istuskelivat? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Aarre: 86-vuotias Heimo Hanhisuanto lähti metsätöihin 13-vuotiaana – Susivaaran 20 000 hehtaarin avohakkuu oli savotoista suurin

Hyvä metsänhoito tarjoaa kunnille monikärkiohjuksen

Metsien suojelun lainsäädäntöä yksityistetään

Pohjoisen biotehdashankkeet muhivat yhä – Metsä Groupin päätös rakentaa sellutehdas Kemiin ei ole muuttanut muiden suunnitelmia