Sahateollisuuden tämän hetken yksi suurimmista huolenaiheista on ilmastonmuutoksen vaikutukset teollisuuden puunhuoltoon. Myrsky- ja hyönteistuhoilla on pitkällä aikavälillä kielteinen vaikutus puun saantiin.
Reaaliajassa toimiva seurantajärjestelmä toisi kaivatun ratkaisun metsäbiomassaa käyttävälle teollisuudelle, eurooppalaisia sahoja edustavan järjestön (EOS) pääsihteeri Silvia Melegari kertoo.
"EU:n olisi luotava kattava metsien seurantajärjestelmä, jolla saadaan reaaliaikaista tietoa Euroopan metsävarannoista ja kovakuoriaistuhoista. Meillä on olemassa luotettavat tunnistusmekanismit metsäpaloille, ja samanlainen järjestelmä tarvittaisiin myös hyönteistuhoille. Lämpimät kesät kiihdyttävät tuholaisten määrää", hän sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.
Massiiviset kirjanpainajatuhot ovat asettaneet eurooppalaiset sahat uusien haasteiden eteen. Monilla sahoilla tilanne on ollut tuhopuun matalan hintatason takia hyvä, mutta puuta on ollut kapasiteettiin nähden liikaa.
Ylitarjontatilanne on johtanut siihen, että raakapuun vienti Keski-Euroopasta Kiinaan on kasvanut reippaasti.
"Merkittävä osa tuhopuuta vietiin Kiinaan viime vuonna, koska kaikkea ei ole voitu jalostaa Euroopassa. Länsi- ja Etelä-Euroopassa sahojen on pitänyt hillitä tuotantoaan vähentääkseen painetta puutavaramarkkinoille", EOS:n markkina-asiantuntija Diego Benedetti valaisee.
Pelkästään Saksa toimitti Kiinaan toissa vuonna yli kolme miljoonaa kuutiota raakapuuta, mikä on 1 800 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
"Olisi parempi lisätä jalostusarvoa raaka-aineillemme Euroopassa", Benedetti muistuttaa.
Vaikka nyt havupuuraaka-ainetta on riittämiin, tulevina vuosina käsillä voi olla puuntarjonnan vajaus. Kirjanpainajatuhot iskevät nimenomaan kuuseen, mikä näkyy kuusta käyttävillä sahoilla.
"Kun suurin kovakuoriaistuhorypäs on ehkä tämän vuosikymmenen puolivälin tienoilla ohi, kuusitukista tulee pulaa. Silloin osan sahoista tulee leikata tuotantoaan ja joidenkin laittaa lappu luukulle raaka-aineen hinnan nousun myötä."
Benedetin mukaan Pohjoismaissa tilanne on Keski-Eurooppaan verrattuna parempi. "Johtuen kylmemmästä ilmastosta tuhomäärät eivät ole pohjoisessa yhtä mittavia. Jos sahoille tulee raaka-aineesta pulaa esimerkiksi Saksassa tai Itävallassa, Suomi voisi hyötyä tästä."
Korona on tuonut sahatavarasektorille myös hyviä uutisia. Havusahatavaratuotanto on hyötynyt korona-ajasta ja ihmisten innosta remontoida.
"Viime vuosi olisi ollut merkittävästi huonompi ilman ihmisten omia rakennusprojekteja – erityisesti havusahavaran tuotannossa lasku oli 'Tee se itse -buumin' takia maltillinen", Benedetti sanoo.
Sahateollisuus seuraa EU:n metsiin liittyvää keskustelua tiiviisti. EOS toivoo, että komissio tiedostaa puun merkityksen rakennusten parannusaloitteessa, jonka komissio esitti viime syksynä.
Komission pitäisi ottaa teollisuuden toimintaedellytykset paremmin huomioon puhuessaan metsistä, Melegari sanoo. "Metsien taloudellisen käytön merkitystä ei saa sivuuttaa. Taloudellisista arvoista huolehdittaessa myös ympäristöarvot säilyvät."
Saksalaisen Thünen Instituutin selvityksessä EU:n kaavailemat suojelutavoitteet metsille leikkaisivat raakapuun tuotantoa Euroopassa yli 40 prosenttia vuonna 2050. Kolme neljäsosaa raakapuun tuotannon putoamisesta korvautuisi tuotannon kasvulla USA:ssa, Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.
"Nyt komissio keskittyy siihen, miten suojella Euroopan metsiä. Komissio tietää, että puulla – ja erityisesti sahatavaralla – on suuri merkitys hiilensidonnassa. Mutta samaan aikaan tarvitsemme apua siihen, että tuotantomme pysyy Euroopassa", Melegari painottaa.
Jos komissio kiristää ympäristöruuviaan liian tiukalle, pienet sahat joutuvat lopettamaan tuotantonsa. Lehtipuuta käyttävien sahojen määrä Euroopassa on jo nyt laskeva. Viimeisen 10 vuoden aikana niistä noin 30 prosenttia on lopettanut.
"Isot toimijat ovat pieniä sahoja paremmassa asemassa,” Benedetti kertoo.
