Metsä

Luonto on läsnä Kainuun uudessa sairaalassa: Paljon puuta, värejä ja metsäntuoksuista taidetta

Uudessa sairaalassa on käytetty monipuolisesti puuta sekä sisätiloissa että julkisivussa. Seiniä koristavat kainuulaisten metsä­suhdetta kuvaavat taideteokset.
Miska Puumala
Kainuun uusi keskussairaala on kaikkea muuta kuin tyypillinen laitosrakennus. Sairaalan sisustuksessa on käytetty paljon puuta ja luontoaiheista taidetta. Hiljentymishuoneen seiniä koristaa Nina Kestilän puuveistos Ajankierto.

Kainuun uusi keskussairaala on edelläkävijä puun terveysvaikutusten hyödyntämisessä sairaalaympäristössä.

Kainuun soten viestintäpäällikön Terho Pekkalan mukaan puuta on käytetty muun muassa julkisivuissa sekä sisätiloissa potilashuoneissa ja pääaulassa.

”Sairaalan kolmas osa valmistui toissa viikolla, ja enää on yksi jäljellä. Tähän asti olemme pysyneet aikataulussa.”

Puu tuo tiloihin pehmeyttä ja tekee niistä vähemmän laitosmaiset. Pekkalan mukaan sekä henkilökunta että potilaat ovat viihtyneet hyvin uusissa tiloissa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan puusisustus voi jopa alentaa verenpainetta ja vähentää stressihormonin määrää. Puu parantaa tutkitusti myös sisäilmaa.

Luonnon tunnelmaa henkivät sairaalassa myös taide­teokset, joiden teemana on ollut kainuulaisten metsäsuhde. Sairaalasta löytyy jopa ulkoiluterassi, jota on piristetty kivillä ja kuntalla.

”Potilaiden viihtyvyys on huomioitu. Teemme yhteistyötä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa, mikä näkyy sairaalassa muun muassa näyttävinä paikallisten luontokohteiden karttoina”, Pekkala kertoo.

Terveysvaikutusten lisäksi sairaaloissa on hyötyä puun antibakteerisista ominaisuuksista.

Korkean hygienian tiloissa haasteeksi tulee kuitenkin puhdistettavuus.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa havaittiin, että pinnoite helpottaa puhdistamista mutta estää samalla antibakteerisen vaikutuksen.

Lisäksi puhtautta on vaikea arvioida silmämääräisesti, sillä lian määrä ei ole puupinnoilla suoraan kytköksissä mikrobikasvuston määrään.

Usein puhdistettaville pinnoille puu ei siis ole välttämättä paras valinta. Harvemmin pestäviin paikkoihin, kuten odotustilojen sisustukseen, se sopii kuitenkin mainiosti.

Myös Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston tutkimus virusten selviämisestä puupinnoilla puoltaa puun käyttöä sairaaloissa.

Tulosten perusteella esimerkiksi koronavirusten tartuttavuus vähenee puupinnoilla nopeammin kuin muovipinnoilla. Forest.fi-sivusto kertoi tuloksista joulukuussa.

Miska Puumala
Sairaalan ensimmäinen osa avautui viime maaliskuussa vain viikkoa ennen poikkeus- olojen alkua. ”Käsittämätön tuuri kävi”, sanoo Kainuun soten viestintä- päällikkö Terho Pekkala.

Puun käyttö rakentamisessa ja hybridiratkaisut eli eri materiaalien yhdistäminen ovat tulevaisuutta hoitoalan rakennuksissa, sanoo puurakentamisen toimenpideohjelman asiantuntija Jemina Suikki ympäristöministeriöstä.

Kainuun uusi keskussairaala on hyvä esimerkki hybridikohteesta: runko on betonia mutta puuta on käytetty muuten runsaasti.

”Ei voida tuudittautua siihen, että pelkkä puurakentaminen ratkaisee kaikki ongelmat. Kaikissa materiaaleissa pitää pyrkiä hiilineutraaliuteen”, hän muistuttaa.

Puurunkoa tai ylimpien kerrosten rakentamista puusta punnittiin Kainuussa loppuun saakka.

Hybridiratkaisuun päädyttiin sekä tekniikka- että osin kustannussyistä. Pekkala korostaa myös mittakaavaa: pienissä hoivakodeissa päätös puurakenteesta on helpompi kuin isoissa ja vaativissa kohteissa.

Esimerkiksi 7-kerroksisessa Kainuun sairaalassa puurakenne olisi pitänyt peittää paloturvallisuussäädösten vuoksi levyillä, jolloin kaunis puupinta olisi jäänyt piiloon.

Miska Puumala
Kainuun keskussairaalassa on puinen julkisivu.

Puurakentamisen kasvun tueksi hoitoalan rakennuksissa tarvitaan Suikin mielestä poikki­tieteellistä tutkimusta ja esimerkkikohteita.

Paljon on kiinni myös poliitikoista. Hankkeista päättävien tahojen kannattaisi Suikin mielestä huomioida puun myönteiset ominaisuudet teknisten ja taloudellisten tekijöiden rinnalla.

”Kustannuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Tutkimusten mukaan puulla on myönteinen vaikutus terveyteen, ja sen käyttö voi näin lyhentää esimerkiksi potilaiden toipumisaikaa sairaaloissa.”

Suikki uskoo, että puun terveysvaikutuksia hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä enemmän rakennushankintojen suunnittelussa.

”Japani ja Kanada ovat olleet tässä etunenässä. Tutkimus­tiedon lisääntyessä asiaan on herätty myös Suomessa.”

Viime vuonna hallitus asetti julkiselle puurakentamiselle tavoitteet.

Vuonna 2022 julkisesta uudisrakentamisesta puurakentamista tulisi olla 31 prosenttia.

Koronakriisin vaikutusta rakentamiseen ei huomioitu tavoitteiden asettamisessa.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan koronan vaikutukset rakentamismääriin näkyvät viiveellä. Uusia hankkeita aloitetaan selvästi aiempaa vähemmän.

”Joidenkin hankkeiden käynnistyminen on saattanut viivästyä, mikä vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Laiva kääntyy hitaasti mutta kääntyy kuitenkin”, Suikki sanoo.

Lue myös:

Puukerrostaloja suunnitteilla 15 maakuntaan – puurakentaminen lisääntyy hitaasti mutta varmasti

Puurakentaminen voisi niellä lähes puolet Euroopan sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Puurakentamiselle 1,5 miljoonan euron tuki – rahoitusta muun muassa vähähiilisyyden ja digitalisaation kehittämiseen

Miska Puumala
Pääaulan katseenvangitsijana on Mayumi Niiranen-Hisatomin tilateos Tuhatvuotinen metsä.

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Helsingin Kuninkaantammessa testataan vähähiilisyyttä hankintakriteerinä – YM avasi rakentamisen päästötietokannan helpottamaan rakennusten suunnittelua

Puurakennuksemme ovat sitoneet saman verran hiilidioksidia kuin koko Suomi päästelee vuodessa – betoni ei pärjää ilmastovertailussa alkuunkaan

Lahden LAB-ammattikorkeakoulu aloitti muuntokoulutuksen puurakentajiksi

Puurakentamisen työnjohtajista on työmailla huutava pula